*

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Aidosti asiallasi

Geenimuuntelu sai uuden mutta riittämättömän lainsäädännön

Euroopan unionissa on määritelty säännöt sille, miten EU-alueella saa kasvattaa geenimuunneltuja (GM) viljelykasveja sekä sille, miten GM-ainesta sisältäviä tuotteita voi myydä EU-markkinoilla.

Mikäli jokin jäsenvaltio ei ole halunnut sallia alueellaan geenimuunneltujen kasvien viljelyä, se on voinut hakea poikkeusluvalla kieltoa. Perusteluna on voinut käyttää viljelystä aiheutuvia riskejä ympäristön ja ihmisten terveydelle.

Tällä viikolla parlamentti hyväksyi lainsäädännön, joka luo oikeudellisen perustan jäsenmaille kieltää geenimuunneltujen kasvien viljely alueellaan. Teknisesti valtio voi pyytää maantieteellistä poikkeusta lupahakemukseen, jonka joku yritys on jättänyt geenimuunnellulle siemenelleen tai viljakasvilleen. Tätä poikkeusta voi hakea koko viljelyluvan ajaksi eli kymmeneksi vuodeksi.

Uusi oikeuspohja on tärkeä väline niille jäsenmaille, jotka haluavat pitää geenimuuntelutekniikan käytön poissa pelloiltaan. Lainsäädäntöön jäi kuitenkin heikkouksia, jotka vaarantavat todellisen valinnanvapauden.

Ensinnäkin uusi laki nojaa EU:n sisämarkkinalainsäädäntöön. Se olisi tullut liittää osaksi ympäristölainsäädäntöä, koska GM-viljely ja -tuotteet ovat edelleen potentiaalinen riski ympäristön- ja kansanterveydelle. Sisämarkkinoiden vapaan liikkuvuuden periaate voi osoittautua oikeusistuimessa vahvaksi aseeksi yritykselle, joka haluaa ulottaa GM-perunansa viljelyn kaikkiin jäsenmaihin.

Lainsäädännöstä jäi lisäksi puuttumaan toimenpiteet, joilla määritellään toimet niissä tilanteissa, joissa GM-ainesta esiintyy tahattomasti alueilla, joille sitä ei haluta. Tämä on yleinen ongelma esimerkiksi valtioiden raja-alueilla. Nykyisellään esimerkiksi portugalilainen luomuviljelijä joutuisi maksamaan taloudellisen tappion siitä, että rajan yli pölytyksen kautta tullut GM-aines tekee hänen sadostaan myyntikelvottoman. EU-tasolla on luotava kaikkia valtioita ja toimijoita sitova järjestelmä, jossa noudatetaan "saastuttaja maksaa" -periaatetta.

Emme tunne vielä riittävän hyvin geenimuuntelun pitkäaikais- ja kerrannaisvaikutuksia, joten on parempi noudattaa varovaisuusperiaatetta ennen kuin teemme peruuttamattomia ratkaisuja. Maailman väestön ruokkimiseen ei tarvita lisää geenimuuntelutekniikkaa - tuotamme jo nyt ruokaa 14 miljardille ihmiselle. Lähes puolet ruuasta menee kuitenkin hukkaa ja onkin tärkeämpää keskittyä löytämään ratkaisuja siihen, miten tuotettu ruoka jakautuu tasaisemmin maailman väestölle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat

Sivut