Kreikan äänestystulos ei tuo ratkaisua lähemmäksi
Kreikkalaiset äänestivät sunnuntaina selvällä enemmistöllä "ei", vaikka itse kysymys oli monelle epäselvä. Jos kysymys on epäselvä, vastaustakin on vaikeaa tulkita. Selvää on ainoastaan, että kreikkalaiset ovat väsyneet talousahdinkoon, ja että neuvottelut Kreikan ja instituutioiden (euroryhmä, EKP ja IMF) välillä jatkuvat vielä hankalammista asemista kuin viikko sitten.
Äänestystulos ei kerro mitään kreikkalaisten halusta irtautua valuuttaunionista. Jatko on kuitenkin täysin kreikkalaisten käsissä siinä, mistä ehdoista lähdetään jatkossa neuvottelemaan. Euromaiden tarjoama sopimus umpeutui jo viikko sitten tiistaina, ja eilen selväksi tullut Kreikan kansan mielenilmaus ei suoraan velvoita muita euromaita mihinkään. Pääministeri Tsipras varmasti kokee saaneensa neuvotteluasemalleen vahvistusta omalta kansaltaan, mutta hänen on vielä voitettava kollegoidensa ja instituutioiden tuki uusille kompromissiehdotuksille.
Vaikka Kreikassa kuohuu, markkinat ovat EU:ssa yleisesti pysyneet suhteellisen vakaina. Vuodesta 2009 on tultu pitkälle siinä, miten maat ovat varautuneet epävakaisiin aikoihin, ja finanssilaitoksilla on parempi sietokyky markkinaheilahteluille kuin koskaan euron historiassa. Luottamus euroalueen vakausmekanismeihin on nyt ansaittu kovan työn ja lakiuudistusten jälkeen, minkä osoittaa se, että muiden talouskriisin läpikäyneiden eurovaltioiden – Espanja, Italia ja Portugali – valtion velkakirjojen korot ovat reilussa kolmessa prosentissa, kun edellisen Grexit-kriisin aikaan vuonna 2012 korot nousivat seitsemään prosenttiin.
Kriisin alkamisen jälkeen EU:ssa on perustettu kolme valvontaelintä pankeille, vakuutuksille ja arvopaperimarkkinoille. Pankkiunionin puitteissa on perustettu erikseen yhteinen valvontamekanismi Euroopan keskuspankin sisälle, ja ensi vuodesta alkaen yhteinen kriisinratkaisumekanismi saavuttaa täydet toimivaltuudet. Vakavaraisuussäännöt on tehty varmistamaan, etteivät eurooppalaisten finanssilaitosten mahdolliset konkurssit enää aiheuta kuluja veronmaksajien kukkaroille.
Jäsenvaltioiden keskinäinen tiedonvaihto ja sitoutuneisuus yhteisiin pelisääntöihin ovat vahvistuneet talouden ohjausjaksojen käyttöönoton myötä. Niin sanotulla 6-pack sopimuksella vuonna 2011 jäsenvaltiot sitoutuivat pitämään julkisen velan korkeintaan 60 %:ssa ja budjetin alijäämän korkeintaan 3 %:ssa BKT:hen nähden. Sopimusta vahvistettiin vuonna 2013 2-packilla, jossa säädetään euroalueen vakavissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita koskevista säännöistä sekä koko euroalueen maiden talousarviosuunnitelmien seurantavaatimuksista.
Komissio käy vuosittain läpi jäsenmaiden taloudellista tilaa ja rakenneuudistuksia makroekonomisten indikaattorien avulla, jonka jälkeen se julkaisee suositukset tuleviksi toimenpiteiksi. Vaikka samantapaisia järjestelyjä oli olemassa jo ennen velkakriisin puhkeamista, valvonta ei ollut nykyisellä tasolla eikä kansallisia budjetteja ollut avattu yhteistarkasteluun. Tämä mahdollisti Kreikan tapauksessa keinottelun johdannaisilla, jotka kätkivät valtion velan todellisen määrän.
Tieto velkaantumisesta ei itsessään riitä huonon kehityksen taittamiseksi, vaan velkaantumisen syyt täytyy tunnistaa ja korjata ajoissa. Sen vuoksi nykyään niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa tähdennetään rakenteellisten uudistusten tärkeyttä. Kriisejä ja virhearvioita tulee väistämättä tapahtumaan myös tulevaisuudessa, mutta vahinkojen leviäminen sekä maantieteellisesti että toimintasektorilta toiselle täytyy pystyä ehkäisemään.
Muut vaihtoehdot tulevat välttämättä kalliiksi, kuten nykyinen kriisi on osoittanut. Epätietoisuus ja päätöksien lykkääminen on kaikkein tuhoisinta luottamukselle ja investoinneille, joista tulevaisuuden kasvu on riippuvaista. Tämän Kreikka on joutunut kokemaan karvaasti viime vuosina, eikä ero eurosta tuo maalle yhtään parempia näkymiä. Valitettavasti pelkkä devalvaatio ei riitä kuittaamaan Kreikan melkein 250 miljardin euron velkataakkaa, eikä Kreikka pääse pakoon taloudellisia siteitään muuhun Eurooppaan ja eurovaltioihin, joiden kanssa se on sidottu joko yhteisen kasvun tai edelleen jatkuvan epävarmuuden tielle.
”Kreikan äänestystulos ei tuo ratkaisua lähemmäksi” – eipä todellakaan tuo. Maksut olivat jo rästissä ja neuvottelut päättyneet. Silloin Kreikassa äänestetään: siedetääks me että meitä kyykytetään?
Nyt siis Kreikan kansa on demokraattisesti päättänyt, että he haluavat edelleen elää eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin. Voisivatko kaikki muutkin omalta osaltaan päättää ottaa jalomielisesti vastaan taloudellista tukea?
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti pahin skenaario olisi se, että Kreikka nousee sukelluksesta omin voimin. Omalla valuutalla ja merkkaisi itse kenelle maksetaan ja miten ilman rysselin byrokraatteja ja varsinkin kommisiota. Nimellä alkaa olla jo aika paha kaiku.
Me määräämme…
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan kriisi kuten myös Venäjän kriisi ovat parasta mitä Euroopalle (nykyinen EU) on pitkään aikaan tapahtunut. Herätys siihen, miten nopeasti maailman kysyntätekijät (myös rahan) ja turvallisuustekijät muuttuvat oli todella paikallaan (huuli pyöreänä tässä on ollut itselläkin). Päätökset ja erityisesti ennakointi ovat edelleen niin toivottoman hitaita. Euroopan onneksi hitausmomenttia on tullut roppakaupalla lisää Japanin, Kiinan, Intian ja Brasilian talouksiin. Kreikka on kuitenkin vielä varsin pikkujuttu verrattuna mitä seuraavan 50 vuoden kuluessa on edessä. Muutosherkkyyttä sekä yhdessä, että erikseen tarvitaan jatkossa toisessa potenssissa.
Ilmoita asiaton viesti
Troikka myös vaatii Kreikkaa yksityistämään omaisuuttaan, vaikka yksityistäminen on epäonnistunut kaikkialla, esimerkiksi Suomessa.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/09/1…
Esimerkiksi troikka on vaatinut vesilaitosten yksityistämistä(tämä on nostanut kaikkialla veden hintaa moninkertaiseksi)
Ennemmin uskon kreikkalaisia kuin troikan rikollisjoukkoa ettei tämä ole hyväksi Kreikalle.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/32024…
Ilmoita asiaton viesti
Kreikkalaiset äänestivät EU:n edustaman troikan kiristystoimia vastaan. Troikan joka on vain pahentanut Kreikan ongelmia.
Katsoin YLEN lähettämän dokkarin jossa kerrotaan miten troikka on vain pahentanut Kreikan talous ja humanitaarisia ongelmia. Troikka on esimerkiksi painostanut Kreikkaa leikkaamaan sairaalamenoistaan, niin paljon, että sata ihmistä kuukaudessa kuolee, kun eivät pääse sairaalaan.
Troikka on sen sijaan ollut pimittämässä rikkauden kreikalaisten veronkiertoa. https://www.youtube.com/watch?v=tLjlSahTaLY
(kohdasta 21.17 eteenpäin kerrotaan siitä)
Ilmoita asiaton viesti
Ai sä Sirpa tiedät paremmin? Mielestäni Islantilaisten toimintamalli oli juuri oikea. Pankit valtiolle, oma valuutta, rosvot linnaan. Toimii Suomessakin, kun on sen aika. Nallekin lähti Ruotsiin, rotat häipyvät uppoavasta laivasta. Kyllä me silti pärjäillään rehellisyytemme ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Luotan Euroopan parlamenttiin ja sen viisaisiin jäseniin tämänkin visaisen ongelman pikaisessa ratkaisemisessa.
1/751 ei tietysti voi kaikkea yksin päättää vaan joutuu neuvottelemaan kompromissin loppujen 750 edustajan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon maan johtoa ja toivottavasti kaikki on parempi, http://www.kizi4new.com | http://www.friv3new.com
Ilmoita asiaton viesti