Maa- ja metsätalousministeriön voisi lakkauttaa
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eilinen ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön on tervetullut avaus seuraavia hallitusneuvotteluja ajatellen. Anttilan ehdotus avaa keskustelun ministeriön roolista tulevaisuudessa ja sen tehtävien organisoinnista.
Nykyisenkaltaiselle maa- ja metsätalousministeriölle ei ole enää yhteiskunnallista tarvetta. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävät voitaisiin seuraavaa hallitusta muodostettaessa sijoittaa työ- ja elinkeinoministeriöön, ympäristöministeriöön ja osin ehkä sosiaali- ja terveysministeriöön.
Kun Suomen itsenäistyessä 70 % väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta, nykyisin maatalous työllistää enää alle 4 % väestöstä. Maatalousyhteiskunnan tarpeita varten luotu hallintorakenne ei voi vastata enää nyky-yhteiskunnan tarpeita.
Maa- ja metsätalousministeriön yhteiskunnallisen roolin hiipumista on mahdotonta elvyttää keinotekoisilla tehtäviensiirroilla muista ministeriöistä. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävien uudelleenorganisointi on joka tapauksessa lähitulevaisuuden asia. Nykyisen maatalouspolitiikan tilalle tarvitaan niin EU:ssa kuin Suomessakin tulevaisuudessa uudenlaista ruokapolitiikkaa, jossa ruokatuotantoketjun eri vaiheita ja vaikutuksia sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriön maa-, kala- ja porotalouteen liittyvät elinkeinopoliittiset tehtävät voidaan mielekkäästi yhdistää työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä olisi erityisesti maaseutuyrittäjien edun mukaista maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen liittyvien haasteiden vuoksi.
Maa- ja metsätalousministeriön nykyisin hoitamat luonnonvaratehtävät on luontevaa yhdistää ympäristöministeriöön. Tämä tarkoittaa muun muassa vesivaratehtäviä, metsä-, riista- ja kalavarojen hallintaa sekä eläinten hyvinvointia ja koe-eläimiä koskevia asioita. Maanmittauksella on luonteva yhteys ympäristöministeriön hoitamiin maankäytön suunnittelutehtäviin. Elintarvikevalvonta ja muut elintarvikkeisiin liittyvä tehtävät sopisivat joko ympäristöministeriöön tai sosiaali- ja terveysministeriöön.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kiva lukea että jollain on järkeä päässään ja hyviä ideoita. Ministeriöiden työnjakoa toivottavasti järkeistetään ensi hallitusneuvotteluissa paremmin nykyisyyttä vastaaviksi. Nykyisistäkään en ymmärrä miksi joku maahanmuutto ja eurooppa-asiat ovat erikseen yhdellä ministerillä (eikä sulautettuna esim. että työperäistä maahanmuuttoa hoitelisi työ- ja elinkeinoministeri ja humanitaarista sisäministeriö? Miksei täysin valtion omistajaohjaukselle ole omaa ministeriä vaan se on sivuhommana puolustusministerillä. Omistajaohjauksen ja eurooppa-asiat voisi kytkeä samalle ministerille koska siinä nyt sisämarkkina-aluetta ajatellen olisi paljonkin järkeä ja tehtävät täydentäisivät toisiaan.
Todella hyvä ja ytimiin pureutuva kirjoitus. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuulu enää tälle vuosituhannelle vanhassa muodossaan. Loistavaa, Sirpa Pietikäinen!
Hyvä Sirpa!
Sirkka-Liisa Anttila sai varmaan kahvit väärään kurkkuun tästä kirjoituksesta, hyvä! Hän kun olisi sulauttamassa ympäristöministeriötä maa- ja metsätalousministeriöön. Mutta pitääkin tehdä juuri toisinpäin!
Huoltovarmuudella on voimakas vaikutus turvallisuuteen joten joko puolustus tai sisäasianministeriö voisi vastata siitä.
Sirpalle täydet pisteet hyvästä kirjoituksesta ja oivallisesta ajatuksesta. Erityisesti MMM:n näytöt maatalouden ympäristötuen tehokkuudesta ja mielekkyydestä ovat varsin heikot..
Hyvä, Pietikäinen.
Pistän vielä paremmaksi: Lopetaan ympäristöministeriö kokonaan, onhan se aikoinaan Ahteelle luotu ja Ahdekin jo on eläkeiässä.
En kaipaa enää vihreiden neuvoja, sytytänkö uunini päältä vai alta.
Erinomainen vastaveto Anttilan järjettömälle idealle. Kepu on jäämässä suurista puolueista ainoaksi ympäristövastaiseksi jäänteeksi menneiltä ajoilta. Anttilan ajatus on ammuttu alas niin Kokoomuksesta (Pietikäinen ja Sarkomaa tänään), SDP:stä ja vihreistä. Noista kolmesta puolueesta taitaakin muodostua aika luontevasti aidosti ympäristömyönteinan hallitus vaalien jälkeen. Pietikäinenhän voisi tehdä Stubbit ja palata seuraavan hallituksen ympäristöministeriksi europarlamentista - olisi kova veto viherääniä kalastelevalle Kokoomukselle.
On hyvä, että kaksi hallituspuolueen naista on äitynyt Anttilaa oikaisemaan: kumpainenkin samalla agendalla ja hiukan toisiaan täydentävin esityksin.
Erityisen mehukas tilanne on siksi, että kumpainenkin asuu pizza-kolmion alueella, jossa sen paremmin maasta, metsästä kuin ympäristöstäkään ei juuri mitään ole jäljellä.
Korkeasaari, Sikala (Sea Horse) ja jokunen laukonpeura. Maissia Viurilan kartanolla ja sokerijuurikasta marxilais-ruottalaisella aatelisvesalla Salo-Nokian tienovilla.
Repikääpä siitä ja tulkaa taas hankikelillä laskettelmaan sinne ja tänne, missä sekä maata, mettää että ympäristöä on - suojeltavaksi asti (ja on sitä suojeltukin, enemmän kuin pizzakolmiolaisten liisankatuisiksi kellariteatteri- tarpeiksi).
Kun Suomen itsenäistyessä 70 % väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta, nykyisin maatalous työllistää enää alle 4 % väestöstä. Maatalousyhteiskunnan tarpeita varten luotu hallintorakenne ei voi vastata enää nyky-yhteiskunnan tarpeita.
Maa- ja metsätalousministeriön yhteiskunnallisen roolin hiipumista on mahdotonta elvyttää keinotekoisilla tehtäviensiirroilla muista ministeriöistä. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävien uudelleenorganisointi on joka tapauksessa lähitulevaisuuden asia. Nykyisen maatalouspolitiikan tilalle tarvitaan niin EU:ssa kuin Suomessakin tulevaisuudessa uudenlaista ruokapolitiikkaa, jossa ruokatuotantoketjun eri vaiheita ja vaikutuksia sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.
=> Tuo ruokapolitiikka kuuluu elintarviketeollisuuden osalta työ- ja elinkeinoministeriölle. Suomi ei ole 26 muun Euroopan unionin kanssa ruokaunionissa, vaan tulliitossa, jossa kauppapolitiikka on yhteinen ja sen seurauksena myös yhteinen maatalouspolitiikka. Kukaan ei pakota suomalaista syömään pizzaa eikä makaroneja eikä juomaan punaviiniä, koska Euroopan unionin ei ole mennyt federalismissa niin pitkälle, että maatalouspolitiikan LISÄKSI myös ruokapolitiikka pitäisi olla unionissa.
Maa- ja metsätalousministeriön maa-, kala- ja porotalouteen liittyvät elinkeinopoliittiset tehtävät voidaan mielekkäästi yhdistää työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä olisi erityisesti maaseutuyrittäjien edun mukaista maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen liittyvien haasteiden vuoksi.
=> Ja mihin unohtuivat maa- ja METSÄTALOUSministeriöstä kymmenet prosentit suota ja metsää?
=> Tästä kirjoituksesta huokuu vanha sanoanta:"Palvelukseen halutaan ekonomi, merkonomi tai muuten vain ahkera poika". Ilmeisesti HKKK:ssa ei ole mahdollista mitään liiketaloustieteen hallinnon asiaa paremmin kuin mitä Kirsi Piha on oppinut.
=> Kirjoitus on sellaista Päivi Lipposen ja naisen tai Arja Alhon logiikkaa, että on vaikea uskoa!
=> Euroopan unionissa on yhteisen maatalouspolitiikan vuoksi maatalousministeriö yhtä tärkeä kuin NATO:ssa puolustusministeriö, josta toki saa harvempi leipänsä kuin maataloudesta vielä nykyäänkin. Suomen osalta olemme olleet mukana Lissabonin sotilasliitossa 1.12.2009 alkaen, mikä velvoittaa meidät sotaan Kyproksen, Kreikan ja Venäjän rinnalla Turkkia ja sen taustalla toimivia Yhdysvatoja vastaan.
=> Kirjoituksessa olisi saanut näkyä porvarillinen asiantuntemus, kauppatieteiden maisterin pätevyys ja jonkinlainen järki sekä kokonaisuukisen hallinta. Ympäristöministerin kokemuksestakaan ei olisi ollut haittaa tätä rääkäisyä kirjoitettaessa Aarno Laitisen tyyliin.
..Hyvä Pietikäinen.
Maataloudentuki voitaisiin laittaa samaan pakettiin. Tuen hinta kaikkineen on 6 miljardia euroa vuodessa. pohjois-suomen viljelyn tuki, esim. yhtä tilaakohti lapissa miljoona euroa tai ministerien, kansaedustajien saadessa kymmeniä, satoja tuhansia, miljonäärien saadessa miljoonissa tukia, on väärin.
Eu tuki pitää riittää, kaikki kansallinen tuki pois.
Elintarviketehtaiden tukemiset yms. on väärin kilpailijoita kohtaan ja epäedullista kuluttajille, valio siitä mainio esimerkki.
Maatalouden tukijärjestelmä on kylmänsodan aikainen jäänne, joka on euroopastakin asteittain poistettava.
Kolmannet maat elävät ikuisuus köyhyysloukussa tukiemme vuoksi.
Maailman pankin mukaan; annamme satamiljoonaa kehitysapua, aiheutamme kaksisataamiljoonaa vahinkoa kolmnsien maiden kansantuotteelle tuillamme euroopassa...
"Kolmannet maat elävät ikuisuus köyhyysloukussa tukiemme vuoksi.
Maailman pankin mukaan; annamme satamiljoonaa kehitysapua, aiheutamme kaksisataamiljoonaa vahinkoa kolmnsien maiden kansantuotteelle tuillamme euroopassa… "
Ainoa tapa nostaa kolmas maailma jaloilleen on maksaa heille riittävästi heidän tuotteistaan ja sitä kautta kohottaa taloudellista aktiviteettia.
Tämä tuntuu ahneuden keskellä hyvinkin utopistiselta ajattelulta.
Uskomaton, edesvastuuton kirjoitus täältä maaseudulta päin nähtynä. Siksi, että kirjoitus on ilmeisesti ihan oikeasti Pietikäisen näkemys.
Kannattaisi joskus jutella maaseudulla leipänsä repivien kanssa. Siis muidenkin kuin varsinaisten maatalousyrittäjien kanssa. Kaikki viisaus ei ole kehäkolmosen sisäpuolella!
Pietikäinen on väärässä puolueessa, sillä hänen ajatuksensa menevät jopa tiukkapipoisista "äärivirheistä" ohi...
Rakentavasti kirjoitettu ja harkittu ehdotus Pietikäiseltä! Usko alkaa palata kokoomukseen, kun Pietikäisen blogia lukee. Ehkä se kokkareiden viherpesu ei olekaan pelkkää silmänlumetta.
Hyvä, uusi ehdotus Sirpa Pietikäiseltä, ja olen täysin samaa mieltä. Taitaa vain olla vaikea toteuttaa niin kauan kun kestusta istuu tämän maan hallituksessa.
Ei istu keskusta enää seuraavassa hallituksessa. Vaikka Mari Kiviniemestä tulee pj., kepu profiloituu äänestäjien silmissä edelleen Anttiloiden ja Korhostan kautta. Kepulandia on jäämässä historiaan maatalouden lopullisen hiipumisen kautta. Suomesta tulee häviämään vielä kymmeniätuhansia maatiloja lähivuosikymmeninä.
..Marko Liljalle:Ainoa tapa nostaa kolmas maailma jaloilleen on maksaa heille riittävästi heidän tuotteistaan ja sitä kautta kohottaa taloudellista aktiviteettia.
Tämä tuntuu ahneuden keskellä hyvinkin utopistiselta ajattelulta..."
..Maatalouden tuilla viemme sinne maitopulveria ja kestomaitoa ja kylänmiehet eovät pääse myymään omiaan, koska kuluttajat saavat eurooppalaista tuettua maitoa halvemmalla kaupasta yms. muiden elintarvikkeiden kanssa.
Heille ei pidä maksaa mitään vaan antaa tehdä saman minkä mekin olemme tehneet. Maataloudella kaikki yhteiskunnat ovat nousseet.
Päinvastoin, länsimaailma voisi ostaa peltoja, kouluttaa väkeä jne. ks. maissa viljelemään suomi peltoa, peruinaa, sipulia jne..
Komppaan muita, jotka ovat samaa mieltä siitä, että järkevä ehdotus. Pitkään luontoa harrastaneena en voi kuin todeta Suomen luonnon köytyneen sen 40 vuoden aikana, kun olen aktiivesti luonnossa liikkunut. Kadonneita ovat maakotka, peltosirkku ja kuovi. Sellaista pellonreunaa saa etsiä jossa kukkisi mesimarja ja monissa järvissä Suomenlahdesta puhumattakaan kukkii sinilevät. Ihmisen toimien ansiosta merimetsokanta on moninkertaistunut. 90-luvun alussa Vaasan saaristossa opas sanoi, että todennäköisempää nähdän merikotka kuin merimetso - toisin kävi - jo tuolloin. Kaakkurit lammet ja komeat aapasuot on hävitetty Etelä-Suomesta "kotimaisen uusiutuvan luonnonvaran" nimissä. Uusiutuuhan se suo: kymmenessätuhannessa vuodessa. Liian paljon on jo menetty. Luonnonarvojen vaalimiseen ja valvontaan tarvitaan oma ministeriö - se oli todella onnetonta aikaa, kun asiat hoidettiin yhdellä osastolla sisäministeriössä. Sitä aikaa ei kukaan kaipaa takaisin - paitsi ilmeisesti joku joukko keskustalaisista. En usko Anttilan saavan kovinkaan paljon kannatusta kepusta.
voikukkien viitoittamaan nopeaan rakenneunohdukseen." - Tuomas Timonen runossa "Oodi kotiseudulle" kirjassa "Oodi rakkaudelle"
Hyvä ehdotus Pietikäiseltä(kin). Erityisesti Pietikäisen tämä kohta ansaitsee huomiota:
"Maa- ja metsätalousministeriön maa-, kala- ja porotalouteen liittyvät elinkeinopoliittiset tehtävät voidaan mielekkäästi yhdistää työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä olisi erityisesti maaseutuyrittäjien edun mukaista maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen liittyvien haasteiden vuoksi."
Nimittäin ilmeisesti MMM siirsi viljelijöille koko maaseudun kehittämiseen tarkoituetut kehittämisrahat. Asia meni valtamedialta ohi. Puhallus oli törkeä mutta siitä kertoi Kansan Uutisten lisäksi yksi blogi:
"Suurin osa maaseudun kehittämistuista kanavoituu maatiloille, vaikka maatalouden kehitys ja maaseudun kehitys ovat erkaantuneet toisistaan suuressa osassa Suomea.
Maatalouden ja maaseudun kehittämiseen käytettiin Suomessa 2000-2006 noin 13 miljardia euroa EU:n ja kansallisia varoja. [...]"
Lisää täällä:
http://pseudonyymi.blogspot.com/2010/05/13-miljardia-maamiehen-patjantay...
Taitaa olla vanhentuneen byrokratian karsiminen silti aika vaikea hanke..
Lopettakaa ministeriö ja alueellistakaa ala-osasto Forssaan.Vetäjäksi ilman palkkaa ja sovellutustestejä sika-Anttila ja muutama muu ansioitunut kepulainen!
Noitahan riittää!
Pietikäinen kierrättää vanhaa ideaa, luonnonvarainministeriön (YM+MMM) perustamisesta on puhuttu jo pitkään.
Ai niin: saataisiin se maatalouden tuloslaskentakin kuntoon ministeriötä vaihtamalla. VTV kertoi lokakuussa että MMM:n alainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja maajussit ovat jopa vuosikymmenet pitäneet yhdessä virheellistä ja suoranaisesti väärennettyä tuloslaskentaa.
Työtuntimääriä oli liioiteltu jopa lähes 10-kertaiseksi ja MTT "paransi" tarkastajien mukaan väärennöstä painotuskertoimella. Näin saatiin aikaan se myytti 2-4 euron tuntipalkasta ja sillä on sitten perusteltu tukia. Viimeksi saatiin 22 miljoonaa euroa lisää vain pyytämällä.
Media ei ole asialle herännyt, vaikka tieto on julkista. Asia löytyy täältä:
"Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on tutkinut maatalouden tuloslaskennanperusteita. Tulokset on julkaistu lokakuussa ilman suurempaa huomiota. VTV havaitsi, että tulos lasketaan perusteiltaan monella tavalla väärin ja myös tosiasiassa väärennetyistä lähtötiedoista."
http://pseudonyymi.blogspot.com/2010/05/vtv-maatalouden-kannattavuuskirj...
Kivat kesäleikit!
Taitaa vain Sirpaa ottaa päähän kun itse on haukkunut Saimaan asukkaita norpantappajiksi eikä Anttila ole tähän yhtynyt ja ryhtynyt pakkokeinoihin Saimaan alkuperäisasukkaita kohtaan. Norppa voi hyvin ilman kokoomuslaisten ja helsinkiläisten tekoviisautta.
Norppa on sama laji Laatokassa ja Saimaalla. Sirpakin kuuluu siihen helsinkiläisten valehtelijoiden klubiin, joka väittää kansallismielisesti ja natsimaisesti Saimaan norppaa omaksi lajikseen. Hajurakoa näet Laatokan "ryssän"norppaan? Ja samalla jymäytetään pitkätukkia jotka luulevat norpan olevan kuolemassa sukupuuttoon.
Niin, olihan täällä niitä norpankuvia joka pylväässä kun eurovaalit olivat.
Mites Sirpa myös saimaanpuolukoiden tai saimaankärpässieni? Eikös nekin ole omia lajeja kun kasvavat Saimaan saarissa?
Saimaannorpan suurin ongelma on sisäsiittoisuus kun epäkelvot kansalliskiihkoiset apurahatutkijat eristävät populaation ja hömelöt jälkeläiset uivat verkkoihin.
Lisäksi siellä Saimaalla norppatutkijat käyvät räkimässä norpan elinveteen ja kuutit kuolevat norppatutkijoiden viruksiin.
Pietikäinen on kirjoituksessaan täysin oikeilla jäljillä.
Onko mitään laitaa, että tuon alle 4 % väestön osan elättämiseen,
osoitetaan valtion talousarviossa vuosittain ensistäänkin yli
2 miljardiin yltävät maataloustukiaiset, ja laskemalla mukaan
valtion puolesta viljelijöille maksettavat eläkkeet, luopumistuet,
lomarahat, tapaturmavakuutukset kohonnee summa lähelle 5 miljardia,
mikä on 10 % koko budjetin loppusummasta.
Maa- ja metsätalousministeriö on tuosta epäsuhdasta pitkälti vastuussa.
Hallintoremontti Pietikäisen ehdottamalla tavalla olsi enemmän kuin
tervetullut näinä niukkuuden aikoina ja terehdyttäisi maataloussektorinkin
toimintaa.
Sirpa Pietukäisen kannattaisi ehdottomasti palata kotimaan politiikkaan
ja asettua ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa.
Saimaannorppa on Pro Karelian, Karjalan liiton ja AKS:n kehitelmä. On nimittäin mahdotonta tunnustaa, että karjalaisissa on laukkuryssän verta ja että Saimaannorppa onkin itse asiassa venäläinen Laatokannorppa.
Hei.
Veikeä ehdotus, kummaltakin osapuolelta. Sirkka-Liisa Anttilan ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön on ymmärrettävästi nostanut porun, mutta hyvällä tavalla: aina ajoittain kannattaa käydä keskustelua eri hallinnontoimijoiden toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Minusta Anttilan ehdotus oli oikein toteuttamisen arvoinen, koska tällä tavoin se palvelisi kokonaisuuden etua parhaalla tavalla. Perustelen tätä sillä, että maa- ja metsätalouteen liittyvät asiat liittyvät samalla ympäristöasioihin erittäin kiinteästi. Maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavat jos ketkä ymmärtävät ympäristön päälle, vaikka lähtökohdat ovatkin taloudelliset. Harva viljelijä ryhtyy tuhoamaan omia maitaan, koska se tietäisi elinkeinon mahdollisuuksien heikentymistä tulevaisuudessa. Tarvitaan siis lähtökohta, että nämä asiat vaikuttavat toisiinsa, ja että ministeriöiden yhdistäminen harmonisoisi yhteistoimintaa ja opettaisi molemmat osapuolet ymmärtämään toisten intressit.
Sirpa Pietikäinen kirjoittaa ”Nykyisen maatalouspolitiikan tilalle tarvitaan niin EU:ssa kuin Suomessakin tulevaisuudessa uudenlaista ruokapolitiikkaa, jossa ruokatuotantoketjun eri vaiheita ja vaikutuksia sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.”
Mielestäni näin tehdään jo osittain, mutta ruokapolitiikkaan kuuluu myös ajatus suomalaisen maaseudun asutuksesta sekä maataloustuottajien kyvystä tehdä työtään. Nykyisen byrokratian aikana (olen nähnyt sen kasan papereita, mitä viljelijä joutuu täyttämään) on loogista, että paperityö tehdään yhden ministeriön alaisuudessa. Moni maataloustuottaja, erityisesti pienviljelijä, myös omistaa metsää ja rahoittaa merkittävän osan tilanpidostaan metsäteollisuudesta saaduista myyntituloista. Yhden ministeriön ajatus on siis edelleen erittäin kannatettava, koska asiaa on turhaa hajauttaa. Se ei olisi kenenkään etu. Totta on, että maaseudusta elinkeinonsa saavien määrä on pudonnut (=romahtanut) sitten 1940-luvun lopun, mutta elinkeinojen de facto rakentuminen puhuu yhtenäisen ministeriön puolesta. Hajauttamisen vastaisesta toiminnasta itse asiassa ympäristöministeriön yhdistäminen maa- ja metsätalousministeriöön olisi näppärä ratkaisu.
On joka tapauksessa hyödyllistä muistaa, että maatalous ei ole mikään itseisarvo Suomessa, ja että maataloustuottajien määrä tulee laskemaan tulevaisuudessa erittäin voimakkaasti. Aalto on tulossa. Moni muutaman vuoden päästä eläköityvä tuottaja ei ole löytänyt itselleen seuraajaa, koska lapset ovat suunnanneet paremmille ja ”helpommille” aloille. Tämä asia tuskin tulee korjautumaan seuraavan muutaman vuoden kuluessa. Näin ollen tämän ”uudenlaisen ruokapolitiikan” tulisikin sisältää myös yleinen ajatus maataloudesta, jota ylläpitämään riittäisi väkeä ja jolla olisi alana mahdollisuuksia eikä enää vaaraa tukehtua (pääsääntöisesti ympäristö)lähtöisen byrokratian alla.
Ympäristöasiat ovat jokaisen etu, mutta minusta tuntuu vain siltä, että ympäristöasioista pitävät melua eniten sellaiset henkilöt, jotka asuvat kaupungeissa ja joiden suhde luontoon ja ympäristöön on erilainen kuin maaseudulla asuvan. Tämä on ihan puhdasta mutu-tuntumaa, mutta näin asian koen.
Pietikäinen kirjoittaa myös: " Maa- ja metsätalousministeriön maa-, kala- ja porotalouteen liittyvät elinkeinopoliittiset tehtävät voidaan mielekkäästi yhdistää työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä olisi erityisesti maaseutuyrittäjien edun mukaista maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriön nykyisin hoitamat luonnonvaratehtävät on luontevaa yhdistää ympäristöministeriöön.”
Ajatus maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöiden yhdistämisestä on mielenkiintoinen, koska perustelu on aivan oikea: samaa asiaahan ne ovat. Tätä kannattaisikin kehittää eteenpäin, tosin epäilen lopputuloksen osoittautuvan todelliseksi byrokratiahirviöksi.
Herää kysymys, eikö jokaiseen nykyiseen muuhun ministeriöön tulisi perustaa oma ympäristötoimijansa ja esim. maa- ja metsätalousministeriö toimisi edunvalvojana kansainvälisellä tasolla. Onko nimittäin enää tarvetta yksittäiselle ympäristöministeriölle, koska sen toimialan asiat ovat kuitenkin nykyaikana niin läpitunkevan kriittiset, että ympäristöasia tulisi upottaa kiinteäksi osaksi jokaisen ministeriön perustoimintaa?
Noh, nämä ovat subjektiivisia huomioita henkilöltä, joka on ollut paljon tekemisissä maataloustuottajan arjen kanssa.
Hienoa! Sirpa Pietikäisellä täydet pisteet asioiden oivaltamisesta ja mielipiteensä esilletuomisesta.
Helsinkiläisen joutoväen elättäminen maataloustukiaisilla on maailman tyhmin juttu.
Jos maataloutuki lopetettaisiin niin helsinkiläisetkin saisivat syödä oikean hintaista ruokaa eli noin 3 kertaa kalliimpaa tai sitten voisivat syödä maailmanmarkkinoiden homeista dumppausviljaa tai kiinalaista melamiinimaitoa ja makkaraa joka on tehty konaisesta eläimestä jauhamalla karvat, luut ja peräsuolet massaksi joka prosessoidaan "lihaksi".
#28. Saimaannorppa on kansallismielinen, tieteellinen huijaus.
Parasta, minkä olen kuullut suomalaisen norppatutkijan suusta, että suomalaisella norpalla on pyöreämmät ja kauniimmat kasvonpiirteet kun taas venäläisellä norpalla on kuulemma luihun näköinen kuontalo! :)
Todellisuudessahan Saimaalla pesivä norppa on geneettisesti ihmisen toimesta eristetty populaatio jonka geneettinen perimä on tämän vuoksi rappioitumassa ja tarvitsisi uutta verta. Mutta nämä natsit norppatutkijat ja poliitikot eivät salli luontokappaleelle sitä.
Sekä maatalousministeriön ja ympäristöministeriön voisi lakkauttaa. Maatalousasiat voisi hoitaa sosiaaliministeri. Ympäristöministeriö kuuluu luontevasti elinkeinoministeriön toimenkuvaa.
32#
"Todellisuudessahan Saimaalla pesivä norppa on geneettisesti ihmisen toimesta eristetty populaatio jonka geneettinen perimä on tämän vuoksi rappioitumassa ja tarvitsisi uutta verta."
Saimaaseen täytyisi istuttaa ainakin 40 laatokannorppaa, joka on samaa lajia saimaannorpankanssa, jotta Saimaannorppien geneettinen monimuotoisuus säilyisi. Saimaannorppaa vaivaa yhtä paha sisäsiitos kuin suomenpystykorvia.
EU:n yhteinen maatalouspolitikka ei ole kylmän sodan jäänne. Vuonna 2006 tehdyn eubarometritutkimuksen mukaan 89 prosenttia EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että maatalouden ja maaseudun kehittäminen on erityisen tärkeä tavoite. EU:n talousarvio on vain runsaat 3 kertaa Suomen valtion talousarviota suurempi ja EU:n talousarvio vastaa 1,5 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Koko EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset ovat 110 euroa EU:n kansalaista kohti vuodessa. 110 euroa vuodessa.
Luulisi meppinä toimineen Pietikäisen tietävän, että maa-ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta. Maatalous on EU:n tarkimmin säännelty ja tarkimmin valvottu toimiala.
Yhteisen maatalouspolitiikan ylin päätöksentekijä on EU:n neuvosto ja sen täytäntöönpanosta vastaavat komission tuotantoalakohtaiset hallintokomiteat (joissa sekä jäsenvaltiot että komissio ovat edustettuina) yhdessä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja jäsenvaltioiden maatalousministeriöiden kanssa.
Kansallista tukea maksetaan sen vuoksi, että Kreikan johdolla eteläiset jäsenvaltiot asettivat pohjattomassa EFTA-kateudessaan Suomen EU-jäsenyyden ehdoksi sen, että Etelä-Suomelle ei makseta mitään EU:n maataloustukea. Koppavat komission virkamiehet (Erkki Liikasen luonnehdinta) vetivät mielivaltaisen rajaviivan Etelä-Suomen poikki ja yrittivät poimia yksittäisiä kuntia pois EU-tukien piiristä mielivaltaisen rajaviivansa pohjoispuolelta. Neljän vuorokauden neuvottelumaratonissa Suomen neuvottelijat selättivät neuvotteluja johtaneen ulkoministeri Pangalosin ja EU:n neuvottelijat hyväksyivät Etelä-Suomen kansallisten tukien pysyvyyden. Seuraavana päivänä komissio antoi eteläisille jäsenvaltioille julistuksen, jonka mukaan Etelä-Suomen tuet ovat väliaikaisia ja väitti Suomen neuvottelijoille, että mainittu julistus ei koske Suomea. Suomen neuvottelijat hakivat EU:n neuvostolta eli maatalouden ylimmältä päätöksentekijältä päätöksen, jonka mukaan Suomen kansalliset tuet ovat pysyviä, koska niillä korvataan EU:n Suomelta kieltämät täydet EU-tuet. Komissio kieltäytyy tunnustamasta EU:n neuvoston päätöksen lainvoimaisuutta.
EU maksaa korotettua maataloustukea epäsuotuisille alueille ei vuoristoalueille ja pohjoisille alueille. Jäsenvaltioiden enemmistö kannattaa yhteisen maatalouspolitiikan jatkamista myös seuraavalla seitsenvuotisella rahoituskaudella.
Ruotsin maatalousalueet ovat Suomen etelärannikon eteläpuolella.Siitä huolimatta Ruotsille maksetaan täydet EU:n maataloustuet. Tanskasta puhumattakaan.
Viime EU-parlamenttivaaleissa ELDR-niminen liberaalidemokraattinen
puolue (johon myös Suomen Keskustan mepit kuuluvat) asetti
viidentoista vaaliteesinsä joukkoon vaatimuksen EU:n maataloustukien
alasajosta.
Maatalouden järkeistäminen EU:ssa saattaisi siis edetä, vaikka
Sirpa Pietikäinen palaisikin koti-Suomen parlamenttiin. Kun
Suomen kansallisten maataloustukien määrä on yli kaksinkertainen
EU:n tukeen verrattuna ja määrältään yli 1,5 miljardia vuodessa,
Pietikäisen kokemukselle ja näkemykselle olisi täällä kyllä käyttöä.
Maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamisesta olisi hyvä aloittaa.
Sirpalle iso käsi! Fiksu kokoomuslainen, Anttilan putiikki on ihan turha, koko maatalous perustuu vain tukiaisiin ja ne asiat voidaan siirtää vaikka Kataisen putiikkiin.
ELÄMME JO VALLANKUMOUKSELLISESSA TILANTEESSA
www.markusreed.julkaisee.fi/104 ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja, Markus ”Red” Räsänen, kommentoi:
VAIN IHME VOI PELASTAA KAPITALISMIN
Tiede ei usko ihmeisiin.
Älä vaan nyt taas sano Sirpa, että kapitalismi on huono asia, mutta sinäkin rakastat tätä markkinataloutta.
Minä lopettaisin kyllä kokoomuksen, Suomen ihmisvihamielisimpänä puolueena.
Täällä hiukan lisää perusteluja:
www.markusreed.julkaisee.fi/82
www.markusreed.julkaisee.fi/83
Varokaa porvarit, ettei ala närästämään.
Arvon Sirpale
Itselleni jää epäselväksi, mitä tekemistä on Pietikäisen (erinomaisella) ehdotuksella, Saimaannorpalla ja natseilla. Jäitä hattuun myös maataloustukiasten vihaajat. Ilman asutettua maaseutua ei ole elinkelpoisia kaupunkejakaan.
Kepu tulee taistelemaan "viimeiseen hengenvetoon" ministeriönsä puolesta. Sen säilyminen nimittäin takaa lukuisten, ellei suorastaan lukemattomien, maa- ja metsätalouteen liittyvien neuvonta-, palvelu- yms orgaanien säilymisen.
Nämä orgaanithan muodostavat oleellisen osan Kepun kenttäorganisaatiosta ja tukihenkilöistä - suorastaan kepu-aatteen kylvökoneen.
24. "Pietikäinen kierrättää vanhaa ideaa, luonnonvarainministeriön (YM+MMM) perustamisesta on puhuttu jo pitkään."
Jos oikein ymmärrän Pietikäisen ajattelun, hän nimenomaan vastustaa luonnonvarainministeriötä. Se on venäläis-kepulainen malli, joka syntyy alistamalla luonnon- ja ympäristönsuojelu luonnonvarahallinnon yhteyteen. Pietikäisen-SDP:n-Vihreiden ym. malli on päinvastainen: yhdistetään luonnonvarojen hallintaa koskevat asiat ympäristöhallinnon yhteyteen. Kepulaiset eivät näe tässä mitään eroa, mutta ehdotukset ovat radikaalisti erilaisia.
Maaseudun asuttuna olemiseen vaikuttanevat alle 4 %
väestöstä edustavat maanviljelijät enää hyvin vähän,
tukiaisia ja muita kuluja - kiitos paljolti MMM:n -
heistä koituu ainakin 10 % budjetistamme.
Maa- ja metsätalousministeriön lakkauttaminen saattaisi
sen lisäksi, että kansallisten maataloustukiaisten taakka
helpottuisi, vaikuttaa elvyttävästi muuhun maaseudun elämään.
Nyt lähes kaikki saatavilla olevat yhteiset resurssit holvataan
ministeriön toimesta pelkästään tuon alle 4 % väestönosan
elättämiseen.
Tätä on jo pitempään toivottu ja odotettu, että jollakin muulla ministeriöllä ja puolueella olisi nämä nykyisen MMM:n asiat hoidettavana. Aika on yksinkertaisesti ajanut ohitse mihin tämä ministeriö on aikoinaan perustettu ja mitä asioita sen hoidettavaksi on annettu. Työt voi hyvin jakaa ja ei tarvitse olla keskustalainen kun uusia tehtäviä jaetaan muutaman ministeriön kesken.
Maa- ja metsätalousasioiden siirtäminen ympäristöministeriöön lisäisi entisestään byrokratiaan ja rajoituksia. Pahin kauhuskenaario tälläisessa tilanteessa olisi vihreiden ympäristöministerin paikka. Todennäköisesti maataloudelta ja metsätaloudelta vaadittaisiin entistä enemmän sääntelyä ja byrokratiaa ja lopputuloksena olisi metsätalouden alasajaminen Suomesta. Jokainen voi päätellä kuinka paljon tämä vaikuttaa kansantalouteen. Metsäteollisuuden viennin arvo on tällä hetkellä viidenneksen Suomen koko viennin arvosta.
Maatalouden alasajaminen taas vahingoittaisi Suomen huoltovarmuuttaa ja altistaa Suomen entistä enemmän ulkovaltojen armoille.
Valitettavasti maa- ja metsätalousministeriö on keskustalaisten miehittämä tällä hetkellä joka lienee pääasiallisin syy antipatioihin kyseistä ministeriötä kohtaan.
Mitähän tässäkin maassa syödään jos maatalous ajetaan alas? Luultavampaa on, että eurooppalaisen myrkkyruuan takia nousee vielä Suomessa voimakas kotitarveviljely ja eläintenkasvatus. Nyt olisi viime hetket tehdä koko Suomesta luomumaa ja pistää tuet siihen. Kansa pysyisi terveempänä ja aukeaisi mahtavat vientimarkkinat.
Mitä tulee norppiin Laatokalla, kalastajat ampuvat joka norpan, joka tulee lähellekään verkkoja.
#39. Siitähän norpastahan tämä Sirpa Pietikäisen vihanpito Anttilaa ja maa- ja metsätalousministeriötä vastaan johtuu. Realisti Anttila vastaan haihattelija Pietikäinen.
Onhan se vähän outoa, että norppa-asioita hoidellaan joidenkin maatalousasioiden siivellä mmm:ssä. Pietikäinen on ollut linjakas kun on kovistellut Anttilaa lepsuilusta norpansuojelussa. Häpeä Suomelle norpansuojelun laiminlyönti. Norppa asiat ainakin pitää siirtää pois Anttilan vastuulta, pikaisesti.
Mitä Sirpa sanot tästä:
http://www.uusisuomi.fi/mielipide/75904-metsahallitus-on-jatettava-rauhaan
olitkos, sinä sirpa, vuosia sitten ympäristöministerin ominaisuudessa juhlistamassa upm:n kuusaan-niemen uuden vedenpuhdistamon avajaisia?
käyttöpäällikkö lindroosin todettua että, puhdistamon läpi käyneen veden ph-arvo on noin 7, sinä ministerin arvovallalla tylytit, ja sanoit, että 7 on hyvä, mutta nollaan pääsemiseksi teidän kaikkien tulee vielä tehdä paljon töitä, olimme ihmeissämme.
Herra varjelkoon meitä suomalaisia näiltä kehä III'n metropolisti-tumpeloilta. Täydellistä tyhmyyttä suomalaista maa- ja metsätaloutta sekä luontoa kohtaan. Ihmettelen miten Kokoomus puolueena ei irtisanoudu näiltä ao. Pietikäisen punaviherstalisitisilta möläytyksiltä.
On vaan pakko ajatella näiden aivopierujen olevan vain kepuvihaisen tytöntyllerön kaunaisia provoja. Järkevän suomalaisen luontoa ymmärtäviä kommentteja nämä eivät onneksi ole. Jo pelkkä habitus nostaa ihon kananlihalle. Toisaalta onneksi tämmöiset riekkumiset satavat kannatusta muiden puolueiden laariin.
EU:n yhteinen maatalouspolitikka ei ole kylmän sodan jäänne.
* Eurostoliiton maatalouspolitiikka on stalinistisen maatalouspolitiikan, vuosien 1932-1933 kollektivioinnin jäänne Euroopassa. Neuvostoliitossa Stalin hankkiutui eroon parissa-kolmessa vuodessa kristillisdemokraattisista maanviljelijöistä ja tulevissa Varsovan liiton maissa 1940-luvulla. Viro on maataloudessaan edellä Suomea sosialidemokratisoitumiskehityksessä nimenomaan stalinistisen kollektivisoinnin vuoksi.
Vuonna 2006 tehdyn eubarometritutkimuksen mukaan 89 prosenttia EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että maatalouden ja maaseudun kehittäminen on erityisen tärkeä tavoite.
* Yhä useampi on ylipainoinen ja haluaa vielä lisää "halpaa ruokaa". Suomalainen malliesimerkki tästä on Elinkeinoelämän keskusliiton Euroopan parlamenttiin maksama ylioppilas Liisa Jaakonsaari.
EU:n talousarvio on vain runsaat 3 kertaa Suomen valtion talousarviota suurempi ja EU:n talousarvio vastaa 1,5 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
* Ymmärtänet, ettei Euroopan unioni toimi suoraan budjettien kautta, vaan kauppapolitiikalla niiden ohitse - pääasiassa.
Koko EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset ovat 110 euroa EU:n kansalaista kohti vuodessa. 110 euroa vuodessa.
* Tuo nimenomaan ei pidä kansantaloudellisesti paikkaansa. Jo myös Euroopan unionin kautta ajettu Paula Lehtomäen ja Tarja Halosen hiilidioksidipolitiikka olisi tullut äärimmillään maksamaan Yleisradion verran eli noin 200 euroa per suomalainen vuodessa. Tästä selviää kyllä sopeutumiseläkeläinen ja kansanedustaja, mutta joillekin syrjäseutujen perustuloisille siitä tulee tiukkaa.
Luulisi meppinä toimineen Pietikäisen tietävän, että maa-ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta.
* Pietikäinen on vihreä sosialidemokraatti. jonka poliittinen teknologia muistuttaa Satu Hassin konsteja.
Maatalous on EU:n tarkimmin säännelty ja tarkimmin valvottu toimiala.
* Tämä johtuu siitä, että noin 2/3 Euroopan unionin budjettimenoista tulee maatalouden siirroista, Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta.
Yhteisen maatalouspolitiikan ylin päätöksentekijä on EU:n neuvosto ja sen täytäntöönpanosta vastaavat komission tuotantoalakohtaiset hallintokomiteat (joissa sekä jäsenvaltiot että komissio ovat edustettuina) yhdessä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja jäsenvaltioiden maatalousministeriöiden kanssa.
* Niinpä. Juuri siksi tämä on vaikea asia selittää Uutispäivä Demarissa tai Helsingin Sanomissa, Ita-Sanomissa tai Iltalehdessä siten, että sen ymmärtää myös maalaisliittovihainen lippalakkipäinen itähelsinkiläinen sosialidemokraatti.
Kansallista tukea maksetaan sen vuoksi, että Kreikan johdolla eteläiset jäsenvaltiot asettivat pohjattomassa EFTA-kateudessaan Suomen EU-jäsenyyden ehdoksi sen, että Etelä-Suomelle ei makseta mitään EU:n maataloustukea.
* Päälinja on maatalousmenojen hillitseminen Euroopan unionissa. Tämän vuoksi ei ole periaatteessa mahdollista, että kokonaisten jäsenvaltioiden kaikki alueet olisivat jatkuvasti tukialuetta. Suomessa on korvattu tuotantotukea ympäristötuilla. Sosialidemokraatit ja kokoomuslaiset ottavat ympäristötuet tosissaan naiviuttaan ja vaativat tiukempia päästörajoja mm. fosforille, joka on lannoite, kuin Alankomaissa.
Koppavat komission virkamiehet (Erkki Liikasen luonnehdinta) vetivät mielivaltaisen rajaviivan Etelä-Suomen poikki ja yrittivät poimia yksittäisiä kuntia pois EU-tukien piiristä mielivaltaisen rajaviivansa pohjoispuolelta.
* Tuo on liioitteltua. Suomi ei olisi voinut saada rajatta maataloustukea tarpeensa mukaan. Jos rahaa olisi jaettu Etelä-Suomen viljanviljelijöille, ei Euroopan unioni olisi maksanut erotusta, vaan se olisi otettu pois Pohjois-Suomen maidontuottajilta.
Neljän vuorokauden neuvottelumaratonissa Suomen neuvottelijat selättivät neuvotteluja johtaneen ulkoministeri Pangalosin ja EU:n neuvottelijat hyväksyivät Etelä-Suomen kansallisten tukien pysyvyyden.
* Tuo on valhe, jonka vuoksi Esa Härmälä pakeni MTK:n johdosta Eurooppaan lannoitepomoksi ja valhe, jonka vuoksi yhden suomenkielisen kirjan suomenkielinen painos poltettiin. Kirja on mm. Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta sitä ei saa lainata. Kirja on oppikirjana englanniksi Suomessa mm. Uudellamaalla kirjastoissa.
Seuraavana päivänä komissio antoi eteläisille jäsenvaltioille julistuksen, jonka mukaan Etelä-Suomen tuet ovat väliaikaisia ja väitti Suomen neuvottelijoille, että mainittu julistus ei koske Suomea. Suomen neuvottelijat hakivat EU:n neuvostolta eli maatalouden ylimmältä päätöksentekijältä päätöksen, jonka mukaan Suomen kansalliset tuet ovat pysyviä, koska niillä korvataan EU:n Suomelta kieltämät täydet EU-tuet. Komissio kieltäytyy tunnustamasta EU:n neuvoston päätöksen lainvoimaisuutta.
* Tämä johtuu vaikeasta valehtelutekniikasta, jolla Suomen Keskusta ja MTK pidettiin koossa niin, ettei sitä tyhmempi kokoomuslainen tai sosialidemokraatit heti huomaa.
EU maksaa korotettua maataloustukea epäsuotuisille alueille ei vuoristoalueille ja pohjoisille alueille. Jäsenvaltioiden enemmistö kannattaa yhteisen maatalouspolitiikan jatkamista myös seuraavalla seitsenvuotisella rahoituskaudella.
* Yhteinen maatalouspolitiikka on yhtenäistä maatalouspolitiikkaa sisällöistään riipppumatta.
Ruotsin maatalousalueet ovat Suomen etelärannikon eteläpuolella.Siitä huolimatta Ruotsille maksetaan täydet EU:n maataloustuet. Tanskasta puhumattakaan.
* Tietenkin. Tanskalla ei ole pinta-alaa pohjoisessa kuin Grönlanti, joka ei ole Euroopan unionissa ja Ruotsin sosialidemokraatit päättivät Pohjois- ja Keski-Ruotsin tyhjentämisestä 20 vuotta aikaisemmin kuin Suomen punamulta ja sinipuna.
#32 Parasta, minkä olen kuullut suomalaisen norppatutkijan suusta, että suomalaisella norpalla on pyöreämmät ja kauniimmat kasvonpiirteet kun taas venäläisellä norpalla on kuulemma luihun näköinen kuontalo!
=> Tuo tutkija oil varmaan joku Kalevi Sorsan aikana ympäristöministeriöön uitettu piilolipposlainen sosialidemokraatti. Moni sosialidemokraattinenkin tiedemies on tunnustanut, että saimaannorppa on ryssäläistä sukua ja oikeastaan laatokannorppa.
=> Pohjoinen havumetsävyöhykekin on osa taigaa, mutta tätäkään ei eurososialidemokraattinen tiedemies kaikessa germaanisessa yli-ihmisyydessään tunnusta.
..."Maatalouden tuki pitää suomessakin elintarvikkeet 3 kertaa halvempina kuin ilman tukea"...
No onpa kummaa, kun valio pakoittaa maksamaan puolet kaliimpaa maitoa kuin keskieuroopasta tullut. Tuet sairastavat koko elintarviketeollisuuden ja ruan tuottamisen.
On todella niin, että tuet ovat kylmänsodan jäänne, osa turvallisuuspolitiikkaa.Kepulaisethan perustelivat tukia myös sillä, että maalla asuu suomessa miljarditukien vuoksi ihmisiä ja mahdollinen vihollinen havaitaan nopeammin.....Tuntuu naurettavalta, mutta näin he sanoivat. Toinen kumma asia oli margariinin hinnan sitominen voin hintaan, emme saaneet kasvisrasvoja, suomalaiset sairastuivat verisuonitauteihin. EU:n liittymisen jälkeen aivoinfraktien määrä on tippunut 40%.
Juuri maatalouden tukien saamisen loppumisen pelko oli keskustalla aiheena vastustettaessa Euroopan unioniin menoa ja euroopan vapautusta.
Maatalouden tuet vääristävt yhteiskuntaamme, ovat epäreilu järjestelmä, suuntaavat keskustapuolueen kokoisen ihmisryhmän jarruttamaan suomen ja euroopan kehitystä. Koko yhteiskunta halutaan valjastaa antamaan rahaa tälle "sammolle" ,maatalouden tukiaiset.....
Mantra 'tukien ansiosta kolme kertaa halvemmasta ruuasta' on helppo
osoittaa myytiksi vain tarkistamalla juuston hinnat minkä tahansa
suomalaisen elintarvikeliikkeen juustohyllyssä. Baltiasta tuotettu
juusto on kolme - neljä euroa edullisempaa kuin raskailla kansallisilla
tukiaisilla tuotettu juustokilo.
Suomalaisen ruuan laatu on myyttinen sekin.
Maatilataloudellisen vuosikirjan mukaan (4.1.10 Viljasadon laatu, 2005-2008),
Suomessa viljellyn vehnän osalta myllykelpoisuusprosentit olivat:
- 32 % v. 2005
- 42 % v. 2006
- 51 % v. 2007
- 19 % v. 2008
Noita saantoprosentteja ei voi turhautumatta katsella.
Maksamme miljarditolkulla tuotantotukea - enimmäkseen
turhasta. Noita tuloksia katsellessa herää kysymys,
onko mitään järkeä edes yrittää leipävehnän viljelyä Suomessa.
Yhtä huono on tulos rukiin viljelyssäkin.
Olisi korkea aika ryhtyä hyödyntämään EU:n jäsenyyttä myös sillä
tavoin, että järjestettäisiin maatalousektorin työnjako yksittäisten
maiden asemesta EU:n tasolla. Jos kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön
annetaan jatkaa nykyistä toimintaansa, ei tuollaiseen malliin ole
mitään mahdollisuutta pyrkiä.
#45: "Mitähän tässäkin maassa syödään jos maatalous ajetaan alas? Luultavampaa on, että eurooppalaisen myrkkyruuan takia nousee vielä Suomessa voimakas kotitarveviljely ja eläintenkasvatus."
Mistä ihmeen myrkkyruuasta Reija oikein puhuu? On täydellinen myytti, että suomalainen ruoka olisi jotenkin erityisen hyvälaatuista tai puhtaampaa kuin muualla. Toisin kuin Suomessa, niin mannereuroopassa saa oikeasti hyvälaatuista ja maukasta ruokaa.
Suomi lienee ainoa maa maailmassa, jossa maanviljelyä harjoitetaan puolitosissaan edes Helsingin leveyspiiriillä, Helsinkiä pohjoisemmasta nyt puhumattakaan.
Sirpalta hyvä kirjoitus!
Ei taida toteutua Sirpan ehdotus. Eikä kyllä Anttilankaan malli. Tämä on tällaista politiikan varjonyrkkeilyä vailla realismia. Mutta kertoohan tämä hyvin kyseisten henkilöiden arvomaailmasta. Anttila elää menneisyytttä. Pietikäinen tulevaisuutta.
Kovin riemuisasti ei kannattaisi ehkä vaatettaan repäistä
muuta Eurooppaa myrkyttömämmän suomalaisen ruuan puolesta.
Yksi selventävä esimerkki maa- ja metsätalousministeriön
toiminnan tietoisesta tekemättömyydestä on fosforin käyttö.
Vuonna 2006 ympäristötuki oli 0,264629 miljardia euroa, josta
se on pompsahtanut tolkuttomaan 0,362238 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä.
Tulokset ovat kuitenkin vaatimattomia ja varsinkin kun verrataan lukuja
Ruotsin vastaaviin, MMM:n räikeä tekemättömyys hulppeasta tuesta
(ympäristötukikin kun on MMM:n hallinnassa) huolimatta alkaa kirkastua.
Fosforin käyttö (Lähde: Maatilataloudellinen vuosikirja):
viljelykaudella 2003/2004:
- Ruotsi 16,8 miljoonaa kiloa (6,3 kg/ha)
- Suomi 18,8 miljoonaa kiloa (8,4 kg/ha)
viljelykaudella 2004/2005:
- Ruotsi 15,4 miljoonaa kiloa (5,7 kg/ha)
- Suomi 18,3 miljoonaa kiloa (8,2 kg/ha)
viljelykaudella 2005/2006:
- Ruotsi 13,8 miljoonaa kiloa (5,2 kg/ha)
- Suomi 15,1 miljoonaa kiloa (7,6 kg/ha)
viljelykaudella 2006/2007:
- Ruotsi 14,2 miljoonaa kiloa (5,4 kg/ha)
- Suomi 16,0 miljoonaa kiloa (7,0 kg/ha)
Ei tässä ole mitään laitaa.
Sirpale 32:
"Todellisuudessahan Saimaalla pesivä norppa on geneettisesti ihmisen toimesta eristetty populaatio jonka geneettinen perimä on tämän vuoksi rappioitumassa ja tarvitsisi uutta verta. Mutta nämä natsit norppatutkijat ja poliitikot eivät salli luontokappaleelle sitä."
Todellisuudessahan saimaannorpan eristi mannerjäätikön sulaminen lännessä, josta seurasi Tanskan salmien avautuminen, Itämeren pinnan lasku, Etelä-Suomen nouseminen merestä ja siitä seurannut Saimaan alueen kuroutuminen järveksi, eroon merestä.
Mutta tämä on tietenkin liian monimutkaista Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille.
...ja näin vaikkei mitään voi Helsinkiläisenä maataloustuotannosta ymmärtääkään, yritystoiminnasta oppineena en näe suurtakaan eroa, maksaako juusto kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna, vai maksetaanko erotus verorahoistamme koottuna "kansallisena tukena".
#59: "en näe suurtakaan eroa, maksaako juusto kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna, vai maksetaanko erotus verorahoistamme koottuna ”kansallisena tukena”"
Eikös siinä ole kuitenkin sellainen pikkuinen ero, että edellisessä vaihtoehdossa kukin kuluttaja voisi omakohtaisesti päättää ostaako hän (suomalaista) juustoa vai ei...
Eihän sitä ole pakko ostaa... Itse kuitenkin ostan ylettömän paljon mieluummin _hyvää_ juustoa kuin halpaa, joten tuplahinnan taidan maksaa jo nytkin. Jopa toistaiseksi työttömänä ja tulottomana. (Ja ei, en ole vielä eläessäni nostanut markkaakaan/euroakaan työttömyystukia, joten siihen on turha tarttua.)
#58.
Tutustupas hieman vaikka karttakirjaan, niin näet miten vesistöt ovat yhtenäisiä. Ennen Saimaan rakentamista, yhteydet Itämereen ja tätä kautta myös muaalle meriin ovat olleet vapaita.
Norpan elinalue:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Phoca_hispida_distribution.png¨
Nämä ovat kaikki samaa lajia ja tekevät keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, mikä on oman lajin tunnuspiirre.
Jääkaudesta puhuminen on juuri tätä natsien kansallisromanttista norppavalehetta omasta lajista Saimaalla.
Se, että norppa on Saimaalla pulassa, johtuu siitä, että puunjalostusteollisuus saastutti ja vesitöt rakennettiin ja padottiin ihmisen toimesta kanavilla ja norpat tapettiin esim. Päijänteeltä, Kallavedelta ym. järvistä.
Saimaan alueella norppa on säilynyt koska sieltä vielä kulkee vesireittejä Laatokalle ja sieltä puolestaan muualle.
Älkää te helsinkiläiset "norpansuojelijat" puhuko paskaa!
Hih!
#62.
"Ennen Saimaan rakentamista, yhteydet Itämereen ja tätä kautta myös muaalle meriin ovat olleet vapaita."
...
"Se, että norppa on Saimaalla pulassa, johtuu siitä, että puunjalostusteollisuus saastutti ja vesitöt rakennettiin ja padottiin ihmisen toimesta kanavilla ja..."
Eikös tuo puu kuulu sinne metsätalouden puolelle? Mikäs sen yhden ministeriön nimi nyt taas olikaan..?
#57 Fosfori on lannoite, ei myrkky. Moni luulee, ettei hiilidioksidikaan ole ihmisen uloshengittämää kasvien ravintoa, vaan myrkky. Ennen kuin Suomea aletaan epäedullisempana maatalousmaana kuin Ruotsia vertaamaan keskenään, kannattaisi ottaa pohjaksi Alankomaiden maatalouden päästöt ja fosforit, jotka voivat olla nelinkertaisia suomalaiseen verrattuna Euroopan unionin sallimien normien mukaisesti. Suomessa voisi pyrkiä Hollanti-tasoon fosforipäästöinä niin kasvitkin kasvaisivat kohisten kitumatta.
Luonnonolosuhteiltaan Ruotsi muistuttaa enemmän Suomea
kuin Alankomaat. Ruotsin tekee mielenkiintoiseksi vertailu-
kohteeksi myös se, että siellä ei makseta kansallisia maataloustukia.
Silti he ovat maanviljelyn päästöjen osalta edellämme ja
mitä tulee ruuan hintaan, en ole kuullut, että Ruotsi olisi
elintarvikkeiden hintatasoltaan Suomen suhteen silti kolminkertaisesti
kalliimpi. Yllättäen Ruotsista tuotu maitokin on kaupassamme halvempaa
kuin raskain kansallisin tukiaisin tuotettu kotimainen.
Suomen vuosittain maksamalla yli 1,5 miljardin kansallisella
maataloustukiaisella rakennettaisiin kaksi länsimetroa. Olisi
korkea aika puuttua maataloussektorin rakenteisiin muutoinkin kuin
vain ministeriön lakkauttamisen osalta.
Jos kaupoissa katselee ympärilleen, niin huomaa, että niissä myydään enimmäkseen kauniisiin pakkauksiin ja pulloihin pakattua syömäkelvotonta sontaa. Jos haluaa laadukasta ruokaa, se on kasvatettava itse. Ruokapolitiikkaan pitäisi tulla muutos, pitäisi kieltää marinadit ja lisäaineet. Mahtaako meillä löytyä leikkeleitä tai makkaraa, johon ei ole lisätty sokeria? Mitä sokeri tekee makkarassa? Myös kaikki kevyttuotteet pitäisi kieltä. Silloin Suomella olisi vientivaltti käsissään.
#57
Kasveille annetaan ravinteita niiden tarpeen mukaan sekä maa-analyysin perusteella, ei hehtaarien, kuten luulet. Ne pienet perustiedot olisivat joskus niin tuiki tarpeellisia
Muuten laitas vertailun vuoksi muiden maiden myllykelpoisten vehnien prosentit sekä millä arvoilla myllykelpoiseksi missäkin maassa päästään. Nyt sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen että vain Suomessa ei kaikki vehnä ole myllykelpoista kun muualla se on.
No etpä tietenkään laita koska silloin tulisi ilmi missä mennään.
Tosiasia on että suomalainen myllyyn laitettava vehnä on myllyille kaikista halvinta ostaa
#68
Tilastonlaatija ei liene tarkoittanut hehtaarikohtaista
kilomäärää ilmoittaessaan, että sillä puhtaasti ja aatteellisesti
tai ahtaasti ja puutteellisesti ajatellen absoluuttisesti hehtaarille
holvattavan fosforin määrä ilmoitettaisiin.
Laskennallisella fosforin hehtaarikohtaisilla mättöarvoilla on helppo
verrata tilannetta eri maiden kesken, vaikka niillä onkin eri määrä
hehtaareita viljelyksessä.
Kun pahimmillaan Suomen vehnäsadosta vain 19 % on myllykelpoista, en pitäisi
hintaa mitenkään halpana. Jos laskemme, että saannon ollessa sataprosenttinen,
siitä saatu hinta olisi kerrottava raskaiden tukiaisien takia kolmella, jotta
saataisiin esille todellinen hinta. Mutta kun vain viidennes tuetusta tuotannosta
antaa vastineen, niin lopullista hintaa ei kannattane lähteä markkinahintaan
pahemmin vertailemaan.
Kansallisten maataloustukien tarpeellisuus olisi syytä saada v. 2011
eduskuntavaalien agendaan maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamisen
lisäksi. Jo pelkät kansalliset maataloustuet ovat vuodessa yli kaksinkertaiset
verrattuna esimerkiksi koko Suomen poliisitoimen hoitoon.
Asiaa. Sen sijaan Anttilan ehdotus ihmetyttää. Miten ihmeessä ympäristöministeriö voisi osana MMM:ä valvoa esimerkiksi valtion metsien käyttöä?
Ehkäpä joitakin viitteitä metsien käytön valvonnan sujumisesta saa,
kun tarkastelee maa- ja metsätalousministeriön alaisen viraston,
Eviran toimintaa viime vuosilta. Eläintensuojelun puutteellisuuksista
maassamme olemme joutuneet näkemään kaksikin kierrosta vapaaehtoisten
keräämää materiaalia. Eviran korjaustoimet ovat käynnistyneet sitkaisasti,
jos ollenkaan.
Suuren salmonellaepidemian alkutahdeilta on jäänyt mieleen muistuma, että
päivystävä Eviran virkailija antoi aluksi määräyksen vetää kanamunia pois
myynnistä, mutta korkeampi taho sitten määräyksen peruutti. Siitä jäi
vähän hämärä käsitys. Myös käsittääkseni sen pahemmman, kananmunaan sisälle
pääsevän Salmonella Typhimurium'in osalta seuranta jäi puutteelliseksi,
iisimmän eli Salmonella Tenneseen osalta se sitten oli sitäkin tiukempaa.
Ministeri Anttila pyrkinee ministeriöiden yhdistämisellä saamaan yhä
useammassa asiassa Tuppuraisen Tappuraiselle takuumieheksi.
#69
Vahvistat vain kovasti sitä käsitystä että kuvittelet että ravinteet annetaan hehtaariperusteisesti, sillä sitä sinun vertailusi selittely vain tuo yhä enemmän toteen.
Huomasin myöskin sen että vertailua muihin maihin myllykelpoisen vehnän osuudesta et myöskään tuonut esiin, joten päivittelysi tuon asian ympärillä on kovin kummallista sillä ethän ole verrannut tietoja muihn toimijoihin. Puhumattakaan sitä mitkä arvot missäkin maassa on kun vehnästä tulee myllykelpoista.
Eipä silti tunnuthan sinä vaativan lannoituksen tuntuvaa vähentämistä ja sitten samaan aikaan ihmettelet laatu ongelmia, täytyy sanoa että asiat ovat perusteellisesti hallussa. ;)
Asioita hieman perillä olevat eivät menisi heti siihen halpaan mitä jollakin kuvalla saadaan aikaan, ja kaikista parasta tässä on tullut ilmi kuin se että kuinka hyvin oli eläimillä 50 vuotta sitten. Mielikuvat ovat kovin kovat tiedolla ei niin väliä.
#70
Tarkoittaako lausumasi sitä että Suomessa eri ministeriöt pitävät niin tarkkaa reviiriä ja puolustavat omaa aluettaan että yhteiseen hyvään katsominen on vaikeaa.
Millä perusteella ei yhdessä ministeriössä voi valvoa valtion metsienkäyttöä?
Onko niin että Suomessa eri ministeriöt valvovat toisen alaan kuuluvia asioita ja päättävät että saako tuo toinen ministeriö tehdä hallinnoimalleen alan kanssa jotain? toivottavasti ei
jos on noi ei siis ihme että OECD moittii Suomen hallintoa jäykäksi.
Aivan käsittämättömän typerä ehdotus Pietikäiseltä. Kyllä se on niin, että ympäristöministeriö pitäisi lakkauttaa. Se on täynnä vanhoja stalinisteja ja hippejä! Eiköhän nämä olisi jo aika päästää eläkkeelle!
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 75 kommenttia