Norsunluulla rahoitetaan kansainvälistä terrorismia

Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2011 uuden strategian luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi. Strategian päätavoitteena on pysäyttää EU:n luonnon monimuotoisuuden häviäminen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU-tasolla halutaan tehostaa toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnonmuotoisuuden häviämistä.

Tavoite on elintärkeä ja teot liian vähäisiä. Euroopan ympäristökeskuksen viime vuonna ilmestyneen Ympäristön tila -raportin mukaan EU ei ole onnistunut pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, vaan monien lajien elinympäristöjen häviäminen jatkuu.

Sama huolestuttava trendi koskettaa koko maapalloa. Maailman eliölajeista 20 000 on uhanalaisia ja tiede onkin ennustanut, että käsillä on maailmanhistorian kuudes joukkosukupuutto, joksi lasketaan ajallisesti lyhyt kausi jonka aikana häviää 75 % eliölajeista. Edellisen massasukupuuton aikana maapallolta katosivat dinosaurukset. 

Yksi merkittävä uhka monimuotoisuudelle on eläimillä ja kasveilla käytävä laillinen ja laiton kauppa. Norsunluun ja sarvikuonojen sarvien kysyntää kasvattavat itämaiset uskomukset niiden parantavasta ja onnea tuovasta voimasta. Norsunluiset syömäpuikot ja sinetit symboloivat vaurautta, joka on keskiluokkaistuvassa Kiinassa yhä useamman ulottuvilla. Käärmeen- ja muiden matelijoiden nahasta tehdään luksustuotteita, eksoottisia eläimiä – sammakkoja, lintuja, liskoja – myydään lemmikkimarkkinoilla, koralleista tehdään muistoesineitä.

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitkä tekijät kiihdyttävät eläimillä ja kasveilla käytävää kauppaa. Jo pelkästään laittoman eläinten osilla käytävän kaupan arvo on vuosittain 14,5 miljardia euroa. Vain huumeet, piraattituotteet ja ihmiset ovat eläimiä arvokkaampaa kauppatavaraa kansainvälisessä rikollisuudessa.

Kauppaan voidaan puuttua valtionvälisten sopimusten turvin. Kansainvälinen ympäristösopimus CITES rajoittaa kaupankäyntiä niillä eläimillä ja kasveilla, jotka luokitellaan uhanalaisiksi tai ovat kuolemassa sukupuuttoon. Lajit on listattu kolmeen eri pöytäkirjaan niiden kannan kehityksen perusteella. Esimerkiksi afrikannorsu kuuluu uhanalaisimpien eläinten listaan, jolloin sen osilla käytävä kauppa on kielletty muutamia Afrikan maiden kantoja lukuun ottamatta.

Sopimuksen voima jää kuitenkin rajalliseksi, koska monet siinä mukana olevista maista hyötyy kaupankäynnistä. Suojellusta asemastaan huolimatta esimerkiksi norsuja salametsästetään kymmeniä tuhansia vuosittain. National Geographicin tuoreen dokumentin mukaan salametsästyksestä saaduilla tuloilla rahoitetaan yhä enemmän terrorismiin liittyvää toimintaa. Laiton eläimillä käytävä kauppa heikentää luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös alueellista kehitystä ja turvallisuutta.

Euroopan komissio julkisti viime viikolla toimintasuunnitelman laittoman villieläimillä käytävän kaupan kitkemiseksi. EU on merkittävä kauttakulku- ja kohdealue laittomille eläinten osille eikä siksi voi ummistaa silmiään villieläinrikollisuudelta.

Toimintasuunnitelmassa on selkeitä ehdotuksia siitä, miten unioni voi omalta osaltaan olla mukana tämän rikollisuuden torjunnassa. Tulevia toimenpiteitä ovat mm:

  • Ehdottaa ja tukea CITES-listausta eläinlajeille, joiden kannat ovat uhattuina
  • Vanhojen norsunluutuotteiden liikkeiden hillitseminen EU-alueella
  • Enemmän tukea lähtöalueille kehityspolitiikan kautta
  • Valvoa tarkemmin, että EU-alueelle tuotavat metsästysmuistot ovat kestävästi hankittuja
  • Eläinten osilla käytävä laiton kauppa tulisi tehdä vakavaksi rikosnimikkeeksi kaikissa jäsenvaltioissa
  • EU:n ympäristörikoksia koskevaan listaan on lisättävä eläinten osilla käytävä laiton kauppa
  • Eläinten osilla käytävä laiton kauppa tulisi ottaa mukaan EU:n diplomaattisiin ja kauppasuhteisiin kolmansien maiden kanssa.

Eläimillä käytävään kauppaan liittyvää rikollisuutta tulee torjua niin EU:ssa kuin kansainvälisilläkin foorumeilla. Kansalaisyhteiskunnan aloitteille tulee antaa myös tuki. Yksi loistava esimerkki tulee Suomesta, josta kotoisin oleva Team Rokka on jalkautunut Tansaniaan kouluttamaan poliisikoiria löytämään norsunluukätköjä. Eläimet töissä eläinten puolesta.

Sen lisäksi tulee myös muistaa vastuu, joka meillä kaikilla on matkustaessamme eksoottisiin maihin. Monen pienen onnenesineen tai luksustuotteen takana on salametsästetty eläin, järjestäytynyt rikollisuus ja monimuotoisuuden kato.

sirpapietikainen
Kokoomus Hämeenlinna

Olen toiminut kansanedustajana (1983-2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989-1993) ja ympäristöministerinä (1991-1995). Euroopan parlamentin jäsen olen ollut huhtikuusta 2008 lähtien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu