Puunkäyttö tarvitsee kestävyyskriteereitä

Keskustelu biomassan kestävyyskriteereistä lähti liikkeelle biopolttoaineita koskevan lainsäädäntöaloitteen myötä. Euroopan teillä kulkeva liikenne haluttiin siirtää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia, ja osana tätä luotiin kannustimia biopolttoaineiden lisäämiselle. Pian huomattiin, että ruokakasvien – niin kutsuttujen ensimmäisen sukupolven raaka-aineiden – käyttö aiheuttaa epäsuoria päästöjä, kun metsiä raivataan viljelyn lisätarpeille. Osana uusiutuvan energian palettia ja järkevästi käytettynä puun energiakäyttö voi auttaa vähentämään kasvihuonepäästöjä. Tarvitaan kuitenkin kestävyyskriteereitä varmistamaan, että energiakäyttö on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa eikä heikennä luonnon monimuotoisuutta.

Komissio käynnisti kuluvana keväänä kuulemisen, jossa se kysyy näkemyksiä biomassan kestävyyskriteerien tarpeellisuudelle. Se ei tarkoita sitä, että puu määriteltäisiin yksiselitteisesti kestämättömäksi uusiutuvan energian lähteeksi. Kestävyyskriteereistä on Suomelle etua, koska meidän metsätalous on monen mittapuun mukaan kestävää. Kolmansista maista tuodun biomassan hiilijalanjälki on useimmissa tapauksissa suurempi.

Puun kaskadikäyttö on järkevää ja kokonaistaloudellisesti kannattavaa

Puusta kannattaa ottaa irti kaikki se hyöty, minkä siitä saa. Se on järkevää käyttöhierarkiaa, jota lämpimästi kannatan. Puusta saadaan mahdollisimman korkea hyötysuhde, kun sitä käytetään monipuolisesti. Kannattaa taata sellaiset käyttömuodot, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää puuta jatkossa aina arvokkaimpaan, kannattavimpaan ja kestävimpään käyttötarkoitukseen.

Suomella on pitkä historia ja osaaminen puun monikäytöstä. Biotalousinnovaatioiden tarve ja kysyntä kasvavat jatkuvasti esimerkiksi pakkauksissa, vaatteissa, kemikaaleissa ja lääkkeissä. Mitä pidemmälle puuta jalostetaan ennen sen polttoa, sen suurempi hyöty ja arvo siitä saadaan kansantaloudelle.

Tuotannon sivuvirtoja sekä esimerkiksi ensiharvennuksesta saatavaa biomassaa on järkevää käyttää energiapolttoon. Elinkaarianalyysin myötä voidaan myös joustavoittaa käyttöhierarkiaa esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa puuerän poltto on ympäristöllisesti ja taloudellisesti järkevämpää kuin sen kuljettaminen pitkien välimatkojen päähän jatkojalostukseen.

What gets measured gets done

Kestävyyden vertailukelpoiseen arviointiin tarvitaan mittareita. Ilman niitä keskustelu kestävyydestä perustuu mielipiteille. Niitä ei kehitetä kenenkään kiusaksi eikä niitä kehitetä yksinomaan Suomen metsätaloudelle. Eurooppalaiset indikaattorit tulevat koskemaan kaikkia EU-maita sekä myös kolmansista maista tuotavia puutuotteita.

Kestävän metsätalouden maana meidän tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä indikaattoreita, mukaan lukien eri puujakeiden hiilitaseen laskentaa. Kunnon mittarit eivät aseta meitä huonompaan asemaan vaan parantavat kilpailukykyämme suhteellisesti. Koko ajatus käyttöhierarkian ja indikaattorien vastustamisesta toimii metsätaloutemme potentiaalia vastaan.

Merkittävän aseman vuoksi Suomen ja sen asiantuntijoiden näkemyksiä metsätaloudesta myös kuunnellaan herkällä korvalla silloin, kun ne pohjautuvat vankkaan tietoon.

Puu on uusiutuva energialähde, mutta ei hiilineutraali

Taloudellisen potentiaalin ja osaamiskapasiteetin kannalta olisi järkyttävää tuhlaamista, jos puunkäytössä keskityttäisiin vain sen energiapotentiaaliin ja jätettäisiin käyttämättä kaikki muut mahdollisuudet. Puun käytön nopea lisääminen ei olisi järkevä ratkaisu ilmastosyistäkään, koska meidän pitää pystyä vähentämään radikaalisti hiilidioksidipäästöjä jo ennen vuotta 2020, jolloin Pariisin sopimus astuu voimaan. Tämä asettaa biopolttoaineille aivan erityisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Bioenergiaa voidaan tuottaa sekä kestävästi että kestämättömästi.

Kuuntele myös radiokolumnini aiheesta: http://areena.yle.fi/1-3480387?autoplay=true

 

sirpapietikainen
Kokoomus Hämeenlinna

Olen toiminut kansanedustajana (1983-2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989-1993) ja ympäristöministerinä (1991-1995). Euroopan parlamentin jäsen olen ollut huhtikuusta 2008 lähtien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu