Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Aidosti asiallasi

Muoviset meremme

Tänään vietetään maailman merien päivää. Teemana on erityisesti meriin päätyvä muovijäte.

 

Muovi on yksi monipuolisimmista materiaaleistamme. Muovia käytetään pakkauksissa, autoissa, kodinkoneissa, lääketieteessä – lista on lähestulkoon loppumaton. Ei ihme, että maailmassa synnytetään tällä hetkellä vuosittain arviolta 260 miljoonaa tonnia muovia.

 

Halpa ja kestävä muovi muuttuu ongelmaksi käyttökaarensa lopussa, joka valitettavan usealle tuotteelle koittaa lähestulkoon silmänräpäyksessä. Aimo annos tästä jätteestä päätyy vesistöihin.

 

YK:n ympäristöohjelman arvioiden mukaan meriemme kultakin neliökilometriltä on löydettävissä noin 18.000 palasta erilaista muovijätettä. Tyyntämerta voi syystä kutsua maailman suurimmaksi kaatopaikaksi: voittopuolisesti muovijätteestä koostuva jätepyörre on arviolta kaksi kertaa Yhdysvaltain kokoinen. Ellen MacArthur Foundationin hiljattain julkaisema tutkimus taas ennusti, että menon jatkuessa nykyisellään on vuonna 2050 merissämme enemmän muovia kuin kaloja.

 

Isommat muovinpalat aiheuttavat näkyvää haittaa. Merinisäkkäät, kilpikonnat, merilinnut ja kalat sotkeentuvat jätteeseen tukehtuen tai hukkuen siihen. Tutkimustulokset osoittavat meren asukkien myös erehtyvän luulemaan muovinpalasia saaliikseen. Usein muovinen saalis tukehduttaa tai aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Eipä muovisopassa uiminenkaan kuulosta kovin miellyttävältä ajatukselta.

 

Näkymättömämpi vaara syntyy pieniksi partikkeleiksi hajonneista muoveista. Muovipartikkelit sisältävät useita ravintoketjussa kertyviä ympäristömyrkkyjä aiheuttaen merieläimissä erilaisia tauteja, suoranaisia myrkytyksiä ja lisääntymiskyvyn heikkenemistä.

 

Tutkimustuloksia erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista läpi ravintoketjun tai sen huipulla seisovaan ihmiseen, koralleihin ja meren yleiseen ekosysteemiin ei juurikaan ole olemassa. Lisätutkimusta muovijäteongelman ratkaisusta kaivataan niin ikään kipeästi.

 

Merissä jo pyörivää muovisoppaa on siivilöimällä todennäköisesti lähes mahdotonta poistaa: mikropartikkeleiksi pilkkoutunutta muovia on vaikeaa poistaa aiheuttamatta peruuttamatonta haittaa merielämälle. On kuitenkin olemassa alustavaa tutkimusta, jonka mukaan tiettyjä bakteereita voitaisiin käyttää avuksi partikkeleiden pilkkomisessa.

 

Teknisesti mahdollista sen sijaan on kerätä suuremmat palaset pois: tätä työtä voitaisiin aluksi keskittää erityisesti meriin johtaviin jokiin, joissa oleva muovi ei ole vielä ehtinyt pilkkoutua. Laivoilta mereen päätyviin jätteisiin tulisi puuttua nykyistä tiukemmin: MARPOL sopimuksen V-liite kieltää kaiken muovijätteen dumppaamisen meriin, mutta sopimuksen täytäntöönpanossa ja valvonnassa on edelleen toivomisen varaa.

 

Uuden jätteen ehkäisyyn tulee keskittää panoksia lainsäädännöllä ja tietoisuuskampanjoilla. Tällä hetkellä EU-parlamentin käsittelyssä on uudistuva jätedirektiivi, joka on yksi työkaluista muovijätteen vähentämiseen. Lisää toimintaa ja tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä niin kansainvälisesti kuin EU-tasollakin. Jokapäiväistä muovisoppaa on ikävä niellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Muovi ei ole ainoa uhka ekosysteemissä: "Darssin kynnys on Itämerelle elintärkeä. Sen kautta sisään puskee iso osa Pohjanmeren suurista suolapulsseista, jotka pitävät Itämerta hengissä. Suolaisten valtamerivesien hyöky tuo muassaan happea, joka uudistaa happipulaa potevia syvännevesiä ja elvyttää rikkivedyn riuduttamaa pohjaelämää.

Kaavaillut tuuliturbiinit saattavat sekoittaa saapuvia vesiä niin, että suolapulssien happipitoisuus pienenee. Se ei tietäisi hyvää. Pohjanmeren suolavedet auttavat Itämerta vain, jos ne saapuvat laimentumattomina, sekoittumatta selvästi suolattomamman pintaveden kanssa."

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/itameren_yll...

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio

Hei Sirpa,

maanantaina Ruotsissa uutisoitiin juuri uudesta tutkimuksesta, jossa havaittiin ahventen nauttivan ravinnokseen mieluummin mikromuovia kuin planktonia. http://www.dn.se/nyheter/sverige/fiskar-ater-hellr...

Vaikka koeasetelmassa mikromuovia oli lisätty veteen enemmän kuin mitä muovia Itämerestä suhteellisesti katsottuna löytyy, oli tulos toki huolestuttava ja samansuuntainen kuin mitä yllä kuvaat.

Mikromuoveista on käyty erittäinkin kriittistä keskustelua julkisuudessa ja alkuvuodesta uutisointiin, kuinka Yhdysvallat on päättänyt kieltää mikromuovien käytön hygieniatuotteissa. http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehity...

Onko jätedirektiivissä kiinnitetty huomiota mikromuoveihin tai onko vireillä muuta direktiivihanketta, jolla Yhdysvaltain tapaan kiellettäisiin mikromuovien käyttö hygieniatuotteissa?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Syöpäsairairaudet ei ainakaan vähene muovijätösten myötä,-intian(ja muun aasian) edustan jokisuistoissa muovijäteongelma on potenssiin sata verrattuna vaikkapa itämereen !

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Olen kehittänyt mökinmummoille puhdistamon, joka poistaa muovipussit jätevedestä. Se on muuten samanlainen kuin lehtiharava, mutta toimii verkkovirralla, surffaa netissä ja maksaa 10 ke.
Nyt odotan hallitukselta päättäväisiä toimia, joilla laite määrätään pakolliseksi jokaiseen talouteen. Itämeren muovittomuus on meidän jokaisen sydämenasia.

Toimituksen poiminnat

Sivut