Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Aidosti asiallasi

Nykyisellä tukipolitiikalla ilmastotavoitteet jäävät kauas

 

VATT julkaisi tällä viikolla tutkimuksen[1], jonka mukaan energiaintensiivisen teollisuuden saamat energiaveron palautukset eivät paranna alan kilpailukykyä. Päinvastoin, ne hidastavat ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Energiaveron palautukset eivät ole ainoa epäsuora tukimuoto energiaa runsaasti käyttävälle teollisuudelle. EU:n päästökauppajärjestelmässä liikkeellä olevista päästöoikeuksista lähes puolet annetaan ilmaiseksi energiaintensiiviselle teollisuudelle - mm. sementin, paperin, lasin, teräksen ja kemikaalien valmistukseen. Rahana nämä ilmaiset päästöoikeudet tarkoittavat 160 miljardin suuruista summaa.

Ilmaisia päästöoikeuksia perustellaan kansainvälisellä kilpailulla. Niillä halutaan estää hiilivuoto, eli energiaintensiivisen tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle. Käytännössä teollisuus on kuitenkin saanut windfall-tuottoja näistä päästöoikeuksista 24 miljardin euron verran[2].

Ilmaisten päästöoikeuksien lisäksi energiaintensiivisellä teollisuudella on mahdollisuus saada korvauksia sähkön hinnan noususta, jota kiristyvät ilmastotoimet mahdollisesti aiheuttaa. Jokainen EU-jäsenmaa voi päättää tykönään näiden kompensaatioiden maksusta. Suomessa epäsuorien kustannusten korvaamisesta tehtiin ensi kertaa päätös kuluneen kevään budjettiriihessä, jossa korvauksille varattiin päästökauppatuloista 43 miljoonaa. Aiemmin mainitusta VATTin tutkimuksesta käy ilmi, että sähkön hinta Suomen teollisuuden käyttöön on verrattain alhainen, minkä valossa kompensaatiopäätös asettuu vielä kyseenalaisempaan valoon.

EU-komissio on ilmaissut selväksi tavoitteekseen tehdä Euroopan unionista uusiutuvan energian ykkösalue maailmassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita ja selkeää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Globaalilla tasolla suorat ja epäsuorat tuet fossiilisille polttoaineille ovat yhteenlaskettuna 480 miljardia euroa vuodessa. Näiden valtiontukien poistamiseen on ryhdyttävä pikaisesti.

Energiaintensiivisen teollisuuden pysyminen Euroopassa on tärkeää myös jatkossa, mutta sen on muiden tavoin toimittava linjassa ilmastotavoitteiden kanssa eikä sen tule ainakaan rahallisesti hyötyä sen saamista lievennyksistä. EU:n päästökauppajärjestelmän kunnianhimon tasoa on merkittävästi lisättävä Pariisissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa ilmaisten päästöoikeuksien vähittäistä poistoa markkinoilta.

 


[1] VATT 2016. http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_22016.pdf

[2] CE Delft report Calculation of Additional Profits of Sectors and Firms from the EU ETS (2016) . http://www.cedelft.eu/publicatie/calculation_of_additional_profits_of_sectors_and_firms_from_the_eu_ets/1763

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Vanhana kansanedustaja ja prof. Martti Tiurin tutkijana sanoisin asiasta muutaman sanan.

Vielä muutama vuotta ennen poismenoaan Tiuri osallistui aktiivisti ilmastoa käsitteleviin kokousiin. Hänen pääpaino oli tietellisellä puolella, silloin. Tiuri otti mukaan kaikenlaisia vaikutuksia ilmastoon, josta asiaa tuntevat tiedemiehet kessutellevat.

Useimmiten mielellään poliitikot unohtava asian luonnontietellisen puolen, ja laativat uskomattoman omituisia juridista kapulakieltä käyttäviä dokumentteja, kuten Pariisin sopimus.

Aikaisessa vaiheessa hiilidioksidi sai pääsyyn ilmaston lämpenemisetä, ja monen mielestä sillä ajatuksella eletään vieläkin. Olen monta vuotta jo lukenut asian tietellistä puolta käsitteleviä kirjoituksia.

Yksi hyvin selvä tieteellinen mielipide on, että hiilidioksidi on vain hyvin pieni tekijä ilmaston vaikutusten suhteen. Ja sitäkin pienempi tekijä on antropogeeninen hiilidioksidi.

Sitä vastoin luonnossa hiilidioksidi on elintärkeä elämän kaasu, suuoraan kasvikunnalle ja hapen kautta eläimille ja ihmisille.

Katsoisin että se olisi nykyisten politikkojen velvollisuus ottaa selvää siitä, että onko se ihmisen hiilidioksidipästöt jotka ovat syypää vähäiseen havaittuun globaalin lämpötilan nousuun.

Minusta faktat eivät enää puolla tällaista oletusta!

Poliitikot voivat säätää verolakeja valehtelematta ja pelottamatta ihmisiä luonnokatastrofista. On olemassa lukuisia muita antropogeenisiä saastepäästöjä jotka kyyllä vaativat ihmisen toimintaa.

Maailman köyhyyden poistamispyrkimysten kytkeminen tähän asiaan on vähinttään yhtä absurdia kun hiilineutraali maailma, mitä se sitten tarkoittaakaan?

PARIISIN SOPIMUS
(Suomennosluonnos 11.4.2016 )

2 artikla
1. Tämän sopimuksen, jolla tehostetaan yleissopimuksen ja sen tavoitteen täytäntöönpanoa, tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamispyrkimysten yhteydessä, muun muassa:
(a) pitämällä maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkien toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 °C:een suhteessa esiteolliseen aikaan tiedostaen, että tämä vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja vaikutuksia;
(b) parantamalla kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon sekä edistämällä kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa; ja
(c) sovittamalla rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon.
2. Tämä sopimus pannaan täytäntöön noudattaen oikeudenmukaisuutta ja yhteisen mutta eriytyneen vastuun sekä omien valmiuksien periaatteita erilaisten kansallisten olosuhteiden mukaisesti.
Löytyy esim. täältä:
http://www.ym.fi/pariisi2015

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Ihmetyksen sormi on mennyt kummastuksen suuhun jo kauan sitten näin täydellisellä maallikolla. Jääkauden jälkeen on ollut hyvin monta erilaista ilmaston muutosta. Tuo aika on tietenkin vähäinen koko maapallon aikaan verrattuna.

Joka tapauksessa lukemani kirjan mukaan oli aika, jolloin Oulun korkeudella vihannoivat jalot lehtipuut ja esimerkiksi saksanpähkinä. Ihmisillä ei ollut yhtään mitään merkitystä tuohon tilanteeseen.

Joskus 1600-1700-luvun vaihteessa vallitsi ns. pieni jääkausi, jolloin Bosporinsalmi oli jäässä ja Suomessa kuoli noin puolet väestöstä. Ihmisen toimet eivät taatusti kyenneet vaikuttamaan ilmastoon.

Entäpä nyt? Onko ihminen kyennyt vaikuttamaan negatiivisesti ilmastoon? Ja sinänsä on hyvä kysymys mikä on negatiivista?

Poliitikkojen suuri huuto tuntuu olevan vain heidän itsensä tekemistä tärkeiksi. Entäpä jos mallien osoittamat todennäköisyydet ovatkin puppua tyynni?

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Luonto hoitaa itse itsensä. Ihmisten aiheuttama ja lähes tarpeeton lentely ja hallitsematon kerosiinin käyttö on pahin ongelma, joka olisi saatava kuriin. EU on tässä yksi suurimmista aiheuttajista suosimalla vapaata liikkumista. Matkailua pitäisi rajoittaa. Ihme ettei siihen ole mitään esteitä lisätty, päinvastoin. Saman tasoisia lomailupaikkoja löytyy läheltäkin.

Raskas maantieliikenne toinen, siinä tosin on tapahtunut parannusta tekniikan kehittyessä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kun lähdetään tukipolitiikan tielle, niin siellä tulee väistämättä ongelmia vastaan. Tuulienergia on näyttö asiasta, jolla on saatu sähkönsiirtoverkko kohta hallitsemattomaan tilaan ja investoijille varma tulolähde veronmaksajien rahoilla. Ei mitään tukia. Saastuttavinta muotoa eli kivihiiltä voitaisiin verottaa. Päästökauppa on täysin epäonnistunut tekele.

Toimituksen poiminnat

Sivut