*

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Aidosti asiallasi

Saamelaiset tarvitsevat edustuksen EU-päätöksenteossa

  • Saamelaiset tarvitsevat edustuksen EU-päätöksenteossa

Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Siihen nähden on hämmästyttävää, että Euroopan unionilta puuttuu selkeä politiikka saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Alkuperäiskansat on huomioitu EU-politiikassa, mutta niiden asema näkyy lähinnä EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteissa kolmansiin maihin.

EU:lla tulisi olla vahvempi alkuperäiskansojen kuulemiseen ja edustautumiseen liittyvien politiikkojen vaikutuksia arvioiva mekanismi. Olisi aiheellista, että Pohjoismaat yhdessä toimisivat tämän luomiseksi. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että samat kysymykset tunnistetaan ja tunnustetaan myös kotimaassa. Suomessa monia asioista on jo hoidettu hyvin, kuten kieleen liittyvät kysymykset.

Euroopan unionin arktista ulottuvuutta koskeva politiikka vahvistuu koko ajan. Olen vastannut parlamentin kannan valmistelusta EU:n arktiseen politiikkaan. Osana sitä on huomioitu myös alkuperäiskansojen oikeudet ja elinkeinojen turvaaminen.

Parlamentti ehdottaa mm. saamelaisten omaa edustustoa perustettavaksi Brysseliin. Saamelaisilla on monia intressejä puolustettavaan EU-päätöksenteossa kuten esimerkiksi juuri Unionin arktinen politiikka, koheesiopolitiikka tai vaikkapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen tähtäävät ohjelmat.

Resursseista rikas arktinen on houkutteleva kohde monille kaivannaisalan yrityksille. Raaka-aineiden hyödyntämisen ehdoksi tulee kuitenkin asettaa alueella asuvien alkuperäiskansojen hyväksyntä sekä tiukempi ympäristövaikutusten arviointi.

Kansainvälisesti hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat niin ikään olennaisia saamelaisten oikeuksien kannalta. Nostamme parlamentin kannassa niistä esiin erityisesti alkuperäiskansojen oikeuden saada koulutusta omalla kielellään mahdollisimman pitkälle. Panostus koulutukseen on edellytys mm. sille, että saamenkielisiä osaajia löytyy riittävästi takaamaan saamenkieliset palvelut.

Saamelaisten oikeudet tarvitsevat nykyistä parempaa suojaa, sillä niihin kohdistuu jatkuvia uhkia ja loukkauksia. Yksi keskeinen periaate on alkuperäiskansojen oikeus omaan maahan ja elinkeinon harjoittamiseen, joka ei toteudu täydessä mittakaavassa.

Euroopan komissio kannustaa kaikkia jäsenmaita ratifioimaan kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset. Näistä sopimus numero 169 koskee alkuperäiskansojen ja -heimojen oikeuksia. Pohjoismaista vain Norja ja Tanska ovat sen toistaiseksi allekirjoittaneet. Jos Suomi haluaa olla alkuperäiskansojen - mukaan lukien saamelaisten - asialla, tämän sopimuksen allekirjoittaminen on sille ehdoton edellytys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pietikäinen tarttuu kissaa hännästä eli puhuu asiaa.

Vaikka olen asunut ikäni täällä Keski-Suomessa, Suomi, suomalaisuus ja suomalaiset kuttuurit korostuivat oman peruskoulu opintojen aikana (2003-2012) ja parhaiten mieleen jäi Joutsan kirjastossa järjestetty saamelaisnäyttely ja paikalla olleet saamelaiset jotka kertoivat saamelaisesta kulttuurista ja perinteistä. Itsessäähän tämänpäivän Keski-Suomi on asutushistoriansa myötä hämäläinen välimurteiden alue jota saamelaisiin sitoo enään paikan nimistöt, kuten Päijänne ja Keitele. Paljon koulussa puhuttiin ajoin "omista" perinne ruuista ja perinne juhlista joita Keski-Suomessa on juhlittu ja syöty. Muisan myös kuinka painotettiin sitä että ahvean maan pannukakku on kotoisin Ahvenanmaalta jossa pannukakut paistettiin alunperin valurauta pannuilla, tai että idästä Kesi-Suomeen muuttaneet savolaiset toivat mukanaan kalakukko kulttuurin. Sama linja näkyi äidinkielen tunneilla, ja varsinkin silloin kun opetettiin suomenielen kehityksestä ja historiast. Vaikka Keski-Suomen asutus on hämäläistaustaista se on hauskasti savoalismurteisiin laskettavan välimurteiden aluetta (Keski-Suomen päämurteiksi luetaan muutes päijäthämeen murre). Tuosta kaikesta meille opettajat sanoivat että kyse oli kulttuurivalistuksesta. Empä vain tiedä kuinka saamelaisuus ja suomen "heimot" näkyvät tämänpäivän peruskoulun opetuksessa., asian on jäänyt mietityttämään. Liekö moinen opetus lasketaan enemmänkin nykyään nationalistisen kasvatuksen puoleen.

Mutta tottahan se on että saamelaiset ovat jääneet Suomessa ja EUssa taka-alalle, eikä täsät myöskään ole kauaa kun nämä protestoivat metsähallituksen uudistusta vastaan sekä riitelivät saamelaisen määrittelystä. Omphan jopa kuultu että pohjoisessa on tai on aiottu vähentää samenkielistä opetusta. Mutta mikä sitten olisi saamelaisten paikka? Olisiko sitten saamelaskäräjillä oma eustaja EUssa? Sitäkö Pietikäinen tarkoitat?

Jaakko Häkkinen

"Suomessa monia asioista on jo hoidettu hyvin, kuten kieleen liittyvät kysymykset."
-- Saamen kielilaki edellyttää saamelaisille täysin vastaavat kielelliset oikeudet kotiseutualueellaan kuin suomen- ja ruotsinkielisillä on omilla kotiseutualueillaan; näiden toteutuminen vain on jäänyt valitettavasti paperille.

Klemetti Näkkäläjärven raportti "Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006"
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_conte...

Annika Pasasen raportti "Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella"
http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om...

Paljon on parannettavaa vielä käytännön tasolla, mutta onneksi lakien tasolla asia on jo hoidettu.

Toimituksen poiminnat

Sivut