Ilmastomuutoksesta ei saada äänestämällä yhtään sen epätodellisempaa

Luonnontieteellisiin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen ei valitettavasti vaikuteta kieltämällä tai sivuuttamalla niitä. Ilmastonmuutos on todellinen kriisi. Eurooppakaan ei ole tälle immuuni.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin joudumme ennemmin tai myöhemmin vastaamaan ja sopeutumaan. Voimme joko reagoida nopeasti pyrkimällä vielä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tai joudumme tulevaisuudessa vastaamaan ilmastonmuutoksen seurauksiin kalliimmin ja rajuimmin hätätoimenpitein. Koska tutkijat ovat mallintaneet ilmastonmuutoksen etenevän kiihtyvissä määrin, seuraavat 20 vuotta ovat aivan ratkaisevia tulevaisuutemme kannalta.

Talouden kannalta kysymys on siitä, tehdäänkö nyt hukkainvestointeja vai varaudutaanko ilmastonmuutokseen mahdollistamalla sopeutumisen myötä myös taloudellinen menestys.

Suomen metsätaloudella ja puuntuotannolla on loistava tulevaisuus sekä taloudellisen kasvun moottoreina ja investointeina, että ilmastomuutoksen ratkojina.

Selvitäksemme ilmastonmuutoksen haasteista meidän täytyy samaan aikaan sekä vähentää päästöjä että kasvattaa hiilinieluja. Jos lisätään hakkuita ja puunkorjuuta radikaalisesti, seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana metsien hiilinielu pienenee. Sen jälkeen uusi kasvava puu toimii hiilinieluna taas nykyisellä tasolla. Hakkuista syntyvän hiilinielun kokoa määrittelee myös se, miten puuta käytetään. Mikäli hiili pysyy sitoutuneena, hiilivarasto pysyy suurempana; mikäli puuta tuotetaan bioenergiaksi, pienentyneen hiilinielun lisäksi tuotetaan samanaikaisesti lisää päästöjä.

Olennaista on siis se, miten luomme metsien eri käyttötarkoituksille parhaan mahdollisen lisäarvon ja hinnan. Ympäristöongelmia korvaavat ja kestävät, korkeanjalostuksen puutuotteet ovat merkittävässä roolissa ympäristöhaasteita ratkottaessa. Suomella on osaamista ja raaka-ainevaroja pärjätä puurakentamisen, biopohjaisten kemikaalien, lääketieteellisten ratkaisujen kuten kantasolualustojen, kiertävien vaatekuitujen, sekä kestävien ruokapakkausten kehittyvillä markkinoilla. Lisää kasvunmahdollisuuksia tarjoaa moni muukin vastaava innovaatio, joka ei vielä ole kaupallistettavissa.

Myös bioenergialla on oma paikkansa. Puutuotteiden tuotannosta syntyviä sivuvirtoja, joille ei löydy muuta käyttöä, on järkevää käyttää bioenergian tuotantoon siirtyessämme fossiilittomaan aikakauteen. Erityisesti tästä valmistetulla biodieselillä on paikkansa raskaanliikenteen polttoaineena.

Päätös metsänielujen laskentatavasta, joka muodostaa yhden osan EU:n ilmastopolitiikasta, ei suoranaisesti aseta kattoa metsähakkuille. Kysymys on yhteisestä tavasta laskea metsäpinta-alan, nielun ja varaston määrää.

Parlamentin kannasta äänestettäessä puolsin kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa niiden kansainvälisten ilmastosopimusten mukaisesti, joita olen itsekin ollut neuvottelemassa. Moni puoltamani parlamentin muutosehdotus oli myös Suomen edun mukainen, kuten kestävän puurakentamisen kannustaminen.

Muutosesityksen 65 kohta 2 nostettiin Suomen metsätalouden kannalta keskeisimmäksi. Äänestin siinä useimpien muiden suomalaismeppien tapaan kestäviä metsänhakkuita koskevan lisäyksen puolesta, joka mahdollistaa jäsenvaltiolle ylimääräisen metsänkorjuun. Muutosehdotus edellyttää, että metsämaa säilyy kasvihuonekaasujen nieluna. Tämän lisäksi se edellyttää, että Pariisin sopimuksen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välisestä tasapainosta kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla saavutetaan. Mielestäni komission alkuperäinen esitys vertailuvuosista ja edellä mainittu muutosesitys olisivat yhdessä luoneet vahvemman pohjan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Minun mielestäni Suomen etu on sekä ilmastonmuutoksen ratkomien taloudellisesti kannattavalla tavalla ja riittävän ajoissa että korkean jalostuksen metsäteollisuuden edistäminen. Näiden yhteen sovitettavissa olevien tavoitteiden puolesta olen toiminut ja tulen jatkossakin toimimaan.

sirpapietikainen
Kokoomus Hämeenlinna

Olen toiminut kansanedustajana (1983-2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989-1993) ja ympäristöministerinä (1991-1995). Euroopan parlamentin jäsen olen ollut huhtikuusta 2008 lähtien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu