Kellojen siirtely historiaan

Usein mietitään, voivatko kansalaiset vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Keskustelu kesäajasta ja kellojen siirtelyn lopettamisesta on lähtenyt liikkeelle jo 10 vuotta sitten. Siitä lähtien useat ihmiset ovat olleet yhteydessä poliitikkoihin ja tuoneet asiaa aktiivisesti esille keskusteluissaan. Erityisesti suomalaiset ovat olleet aktiivisia.

Euroopan parlamentissa on meppiryhmä, joka ajaa kellojen siirtelystä luopumista. Olen aikaisemmin tehnyt aloitteita aiheesta ja muutkin suomalaiset mepit ovat olleet hyvin aktiivisia tämän asian kanssa.

Tämä osoittaa, että kansalaisilla on vaikutusta. Komissio järjesti kuulemisen, jossa 84 % eurooppalaisista vastaajista sanoi haluavansa luopua kesäajasta. Parlamentti vaati komissiota selvittämään kesäajasta luopumista viime keväänä ja onneksi komissio tekikin selvityksensä nopeasti. Juncker on nyt luvannut tuoda esityksen kellojen siirtelystä luopumisesta parlamentille ja neuvostolle.

Tämäkin osoittaa, että kyllä ihmisten toiveita kuunnellaan. Mepit kuuntelevat ja vievät tärkeitä asioita eteenpäin. Välillä siinä kestää kauan, mutta toisinaan ne etenevät nopeammin.

Euroopan komissio järjesti verkkokuulemisen, johon saatiin vastauksia yhteensä 4,6 miljoonaa, joka on kaikkien aikojen ennätys komissoin julkisissa kuulemisissa. Kellojen siirtely herättää tunteita ja se on konkreettinen osa meidän jokaisen elämää. 

Suomalaisista vastaajista yli 90 % käsitys kesäajasta on negatiivinen tai erittäin negatiivinen ja 95 % suomalaisista vastaajista kannattaa kesäajasta luopumista. Jo aiemmin yli 70 000 suomalaista on allekirjoittanut kesäajasta luopumista tukevan kansalaisaloitteen, jonka eduskunta kuitenkin joutui hylkäämään EU-direktiivin vuoksi. Myös Suomen hallitus kannattaa kellojen siirtelyn lopettamista.

Komission nyt julkistamat tulokset ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia. Lopulliset tulokset tullaan julkistamaan lähiviikkoina.

Kesäaika on herättänyt paljon keskustelua ympäri Eurooppaa. Erityisesti keväällä ja syksyllä kellojen siirron aikaan aihe nousee esille.

Kellojen siirtämisellä on tutkitusti terveydellisiä haittavaikutuksia. Levon määrän muuttuminen vaikuttaa suoraan ihmisen fysiologisiin mekanismeihin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi riski aivo- ja sydäninfarktiin kohoaa kellojen siirtämisen vuoksi. Unen määrän ja ajankohdan muutokset nostavat kehon stressihormoneja, mikä kasvattaa riskiä muille terveysongelmille. Näistä riskeistä kärsivät eniten jo muutenkin haavoittuvammassa asemassa olevat.

Ihmisten lisäksi kesäaika lisää muun muassa tuotantoeläinten stressiä, koska ne eivät pysty sopeutumaan keinotekoisesti muutettuun aikaan.

Toisaalta kesäajan voi kuitenkin nähdä energiansäästötoimenpiteenä. Voi vedota siihen, että sen avulla säästyy sähköllä tuotettua valoa. Vuodenajasta riippumaton aika lisäisi valontarvetta, koska ihmisen luonnollinen hereillä oloaika seuraa vuorokausirytmiä.

Energiansäästönäkökulma on kuitenkin aikansa elänyt, koska työ on entistä liukuvampaa ja olisikin helpompaa sopia yhteisesti työaikojen muutoksesta kuin koko EU:n kellonajan siirtämisestä.

Kellojen siirtäminen kahdesti vuodessa on historiallinen jäänne teolliselta ajalta, joka ei käy monenkaan järkeen. Nyt onkin aika ja mahdollisuus luopua tästä ihmisiä kiusaavasta vanhasta tavasta. Suomelle olisi luontaista siirtyä pysyvästi Keski-Euroopan kesäaikaan.

sirpapietikainen
Kokoomus Hämeenlinna

Olen toiminut kansanedustajana (1983-2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989-1993) ja ympäristöministerinä (1991-1995). Euroopan parlamentin jäsen olen ollut huhtikuusta 2008 lähtien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu