Suomi rikkoo EU-oikeutta lintujen suojelussa
Viranomaiset ovat Suomessa omaksuneet tulkinnan, että lintudirektiivi ja luonnonsuojelulaki eivät rajoita talousmetsien kesähakkuita. Tulkinta perustuu näkemykseen, etteivät hakkuut ole lintujen tahallista häirintää.
Euroopan unionin komissio pitää Suomessa omaksuttua tulkintaa EU-oikeuden vastaisena, ilmenee komission vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni.
Lintudirektiivin 5 artiklan mukaan lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis‐ ja jälkeläisten kasvatusaikana on kielletty, jos häirintä vaikuttaisi merkittävästi direktiivin tavoitteisiin. Vaikka hakkuista aiheutuvat häiriöt eivät välttämättä aina ole merkittäviä, komission mukaan näin voi kuitenkin olla hakkuiden intensiteetin, laajuuden tai paikallisten olosuhteiden vuoksi.
Yleinen tulkinta, jonka mukaan talousmetsien hakkuut lintujen pesintäaikana eivät ole tahallista häirintää, ei olisi lintudirektiivin mukainen, todetaan komission vastauksessa.
Tein lintudirektiivin velvoitteiden noudattamisesta talousmetsien hakkuissa lintujen pesintäaikana kirjallisen kysymyksen komissiolle, koska mielestäni Suomessa omaksuttu tulkintalinja on EU:n lintudirektiivin velvoitteiden näkökulmasta kyseenalainen. Suomessa lintudirektiivi on pantu täytäntöön luonnonsuojelulailla, jonka 39 §:ssä kielletään rauhoitettujen lintujen tahallinen häirintä, erityisesti niiden lisääntymisaikana.
Pyysin komissiota arvioimaan, onko Suomen viranomaisten tulkinta, että talousmetsien hakkuut lintujen pesintäaikana eivät koskaan ole tahallista häirintää EU:n lintudirektiivin mukainen. Näkemys esitetään muun muassa maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän muistiossa (MMM 2000:8, s. 24), johon edelleen usein viitataan kesähakkuista keskusteltaessa. Komission vastauksesta ilmenee, että komissio ei ole ollut tietoinen maa‐ ja metsätalousministeriön muistiosta eikä sen tulkinnasta. Vastauksen mukaan komissio ottaa yhteyttä Suomen viranomaisiin saadakseen asiasta selvennystä.
Komission vastaus on mielestäni merkittävä. Se osoittaa Suomen laiminlyöneen luonnonsuojeluun liittyvien EU-oikeudellisten velvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon.
Pidän huolestuttavana sitä, että istuva hallitus ei ole kovin tehokkaasti edistänyt luonnonsuojelua. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on aikamme suurimpia uhkia ilmastonmuutoksen ohella.
WWF:n tuore Living Planet -raportti kertoo ennennäkemättömästä sukupuuttoaallosta ja kiihtyvästä eläinten määrän vähenemisestä. Suomelle metsäisenä maana uhanalaisuus ja monimuotoisuus ovat ennen kaikkea metsälajien suojeluun liittyvä kysymys. Seuraavan hallituksen ohjelmassa luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava selvästi nykyistä keskeisemmällä sijalla.
Kirjallinen kysymys ”Lintudirektiivin velvoitteiden noudattaminen talousmetsien hakkuissa lintujen pesintäaikana”: http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-003262_FI.html
Komissaari Karmenu Vellan komission puolesta antama vastaus: http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-003262-ASW_FI.html
WWF:n Living Planet Report 2018: https://wwf.fi/mediabank/11561.pdf
https://www.birdlife.fi/kevatmetsastys-eu-oikeuteen/
Taitaa olla maan tapa.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa meinasin sanoa, että taitaa olla maan tapa. Suomihan rikkoo direktiivejä muissakin tapauksissa.MM.kaavoitus,räjähdysainelaki,
Paula Lehtomäki hyväksyi asetuksen Asetus 800/2010 on vastoin Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla. vastoin EU-direktiivejä.
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226903-lai…
Mitä teemme direktiiveillä ja lainsäädännöllä räjähteisiin liittyen, koska Suomen viranomaiset eivät noudata niitä. Direktiivejä rikotaan monissa tapauksissa mm.
Louhimoita perustetaan asutuksien viereen ja Direktiivejä ei noudateta, mutta räjähdysaineet käytetään miljoonia kiloja vuodessa kivilouhimoilla / murskaamoilla ja kertaräjäytykset ovat tuhansista kiloista jopa 19 000 kiloon asutuksen vieressä.
Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Kysymyksessä ei ole mikään Suomen sisäinen lainsäädäntö, vaan Seveso- direktiiviin perustuva.
Samoin onnettomuusvaaran mahdollisuus on otettava huomioon kaavoituksessa.
Seveso-II- direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maakäyttö- ja rakennuslain säädännöllä. Maankäyttöä koskeva artikla 12.
390/2005 20 § Kaavan huomioon ottaminen
Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.
Kemikaaliturvallisuussäädöksille on Seveso III -direktiivi (2012/18/EU), mutta villi ja valvomaton toiminta saa Suomessa jatkua murskaamoilla. Louhijat vain käyttävät räjähdysaineita piittaamatta lainsäädännöstä.
Asetus 800/2010 hyväsyttiin vastoin EU-lakeja. Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252718-ris…
Ilmoita asiaton viesti
No luonto tekee uudet linnut kun ympäristöt muuttuvat, koska on kaava geeni x ympäristö= tulos. Uudet lajit tehään aina vanhoistä jäämistä ekologian ja genetiikan avulla. Näin Luojan luonto elää.Voihan ihminen yrittää suojella, mutta taitaa luonto aina voittaa ihmisen
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin linnut pesivät siellä, missä parhaimmaksi näkevät, ja toisekseen Suomen osuus ilmastonmuutoksessa on pienempi kuin hyttysen pieru Saharassa.
Alkaa muistuttamaan vihreiden ammoista kouhkaamista liito-oravista ja valkoselkätikoista, vaikka kyseiset elikot asustavat täältä Tyynen valtameren rannoille asti.
Ilmoita asiaton viesti
Linnut pesivät elinympäristössään, jos se tuhoutuu, linnut eivät lisäännyt ja vähenevät. Suomalaisten ylikultuspäivä oli 11.4. Kaikki sen yli on velaksi jota ei voi maksaa takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Linnuilla on siivetkin, eli ne osaavat lentää paremmille lisääntymisseuduille.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä niitä ole, jos ne tuhotaan. Vai onko tarkoitus ajaa linnut suomesta pois? Suomen ulkopuolella olevilla linnuilla on jo reviirit, ei sinne enää mahdu. Eli linnut häviävät sitä mukaa kuin elinympäristöt.
Ilmoita asiaton viesti
juu linnut menee sinne ympäristöön. ,missa on ruokaa ja olot paremmat, direktiivit ei auta,direktiivit ei määrää sitä ,minne linnut haluu mennä Kirja Neuvonen:Muutoksia Suomen luonnossa .Luonnossa eläimiä määrää olot ei direktiivit
Olot taas voivat muuttua luonnon omien sääntöjen mukaan, jotka ovat eri kuin ihmisen direktiivit, joten Pietikäisen pitäs lukee noin 1000 kirjaa ekologia, niin sitten voi ymmärtää luonnon omaa kulkua, jos lukee vain lukion kirjat, ne ei vielä kerro paljoa luonnon omasta hienosäädöstä. Kannattaisi lukea esim kaikki Ilkka Hanskin kirjat ensin ja sitten ekologien kirjat maailmalta ja tietokirjailijoiden luontokirjat, esim Neuvonen, Koivisto Ilkka,Attenborough kirjat,Pekka Reinikainen Eläimet opettavat kirja, jossa esim ampiainen käyttää aurinkosähköä jne….
Ilmoita asiaton viesti
Linnut vähenee siksi, kun ne ammutaan huvin vuoksi tuolla Välimeren maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai, vain sen takia riekkokin vähenee.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa, olet niin oikeassa. Paitsi, että sama koskee liito-oravia, viitasammakoita, lepakoita ja muita uhanalaisia EU:n eläinsuojeludirektiivin liitteen IV a mukaisia lajeja.
Nykyisen hallituksen normien purku ja kaavoituksen sujuvoittaminen, jolla kuntien kaavoitusmielivalta on päässyt täysin rehoittamaan, on ollut erittäin vahingollista politiikkaa, ja siitä on tehtävä loppu.
Katso alla:
– – ”2.1.6 Haitallisten toimien lieventäminen ja kompensaatio
Mikäli tietyn hankkeen mahdolliset lisääntymis- tai levähdyspaikkaa heikentävät vaikutukset ovat estettävissä toimilla, jotka estävät lisääntymis- ja levähdyspaikan häviämisen ja heikkenemisen sekä takaavat paikan yhtämittaisen ekologisen toimivuuden (ns. CEF-toimet, engl. continued ecological functionality), eivät toimet ole luontodirektiivin artiklan 12(1)(d) ja luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin vastaisia. CEF-toimet ovat luonteeltaan lieventäviä (engl. mitigation), ja ne kohdistuvat olemassa oleviin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Niitä käytetään tyypillisesti ennen hankkeen toteuttamista, jolloin hanke ei heikennä tai hävitä lisääntymis- tai levähdyspaikkaa edes tilapäisesti. Tällöin poikkeamislupaa ei tarvita, vaan lievennystoimet voidaan kirjata muuhun viranomaispäätökseen.
CEF-toimet voivat mm. parantaa elinympäristön laatua taikka luoda uutta elinympäristöä tai uusia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lieventäviä keinoja ei luontodirektiivin perusteella tarvitse käyttää, kun kyseessä ovat luontaisten prosessien (esim. sukkessio) aiheuttamat tai ennalta arvaamattomat muutokset lajin elinympäristössä.
Jos hankkeen vaikutuksia ei suurella todennäköisyydellä voida lieventää CEF-toimilla, tulee varovaisuusperiaatteen mukaisesti olettaa vaikutuksia olevan. Tällöin hankkeessa voidaan edetä vain poikkeamislupamenettelyllä luontodirektiivin artiklassa 16(1) (ks. luonnonsuojelulaki 49 §) esitetyllä tavalla. Muiden poikkeamisedellytysten täyttyessä voidaan luontodirektiivin tulkintaohjeen mukaan edetä, mikäli voidaan suurella varmuudella osoittaa, että käytettävien menettelytapojen ansiosta sekä lajin suotuisa suojelutaso että kyseessä olevan populaation tila eivät heikenny. Poikkeamisluvassa voidaan edellyttää tehtäväksi kompensoivia toimia (muualla tehtäviä toimia; engl. compensation), joilla estetään lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisestä tai heikentämisestä koituvat haitalliset vaikutukset lajin suojelutasoon.
Kompensaatiotoimet ovat tyypillisesti lajille sopivien elinolojen luomista ja/tai ylläpitoa joissain lajista tyhjissä kohteissa, joihin lajin ajatellaan leviävän tai joihin se siirretään. Kompensaatiotoimilla voidaan myös parantaa hankealueen ulkopuolisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja vähintään hankealueella tapahtuvaa heikentämistä tai hävittämistä vastaava määrä.
Lievennys- ja kompensaatiotoimiin liittyy käytännössä aina useita epävarmuustekijöitä, joten vaikutusten riittävän tason varmistamiseksi ulisi pyrkiä saamaan aikaan arvioitua heikennystä suurempi parantava vaikutus. Lievennys- ja kompensaatiomenetelmien toimivuudesta tulee olla suuri varmuus ja niiden vaikutuksia tulee seurata, jotta ne ovat hyväksyttävissä.
Toimenpiteiden lieventämiseen liittyviä päätöksiä on oikeuskäytännössä useita. KHO katsoi päätöksessään (2006:35), että vuollejokisimpukoiden esiintyminen pitää ensin selvittää suunnitellun viemäriputken joen alituksen vaikutusalueella, ja lievennystoimena mahdollisesti tehtävään yksilöiden siirtoon turvalliselle alueelle on haettava poikkeuslupa ennen töiden aloittamista. KHO muutti samalla hallinto-oikeuden päätöstä, jossa oli hyväksytty töiden aloittaminen ja lievennystoimena alituksen kohdalla mahdollisesti olevien vuollejokisimpukoiden siirto viemärikohdan yläpuolelle työn kuluessa. KHO on päätöksessään (2003:98) velvoittanut tiepiirin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskeneessa poikkeuslupahakemuksessaan esittämiensä haittojen lieventämistoimien toteuttamiseen.
Lievennystoimet olivat yhden esiintymän osalta tien linjauksen pieni siirto yhden pesäpuun kohdalla, ja tien vieminen kulkemaan kallioleikkauksessa saman esiintymän kohdalla, sekä toisen esiintymän osalta tunnelin suuaukon päällisen täydennysistutuksia puustoisen yhteyden säilyttämiseksi. KHO edellytti päätöksessään (muu päätös 53/2015), että Fennovoiman ydinvoimalan poikkeusluvan ehtona on mm. viitasammakkoyksilöiden siirtäminen lajityypilliseen elinympäristöön Hanhikiven alueella muuttumattomina säilyville kohteille. Siirtoon tarvitaan myös poikkeuslupa ja ennalta hyväksytty siirtosuunnitelma.
Myös viranomaispäätöksissä on toistuvasti edellytetty lievennys- tai kompensaatiotoimia. Itä-Suomen aluehallintovirasto on vesi- ja viemärijohdon rakentamishakemuksesta antamassaan päätöksessä (nro 54/2013/2; ISAVI/79/04.09/2012) käyttänyt lievennystoimia viitasammakon osalta. Noin kolmen kilometrin pituisella ruovikkoalueella havaittiin kaikkiaan noin 350 viitasammakkokoiraan reviiriä, mutta juuri siinä kohdassa, jossa vesi- ja viemärijohto vedettäisiin ruovikon halki maihin, ei havaintoja ollut tehty. Vesi- ja viemärijohdon sijoittaminen ruovikkoalueelle määrättiin toteutettavaksi siten, että rakentamisessa käytetään hyväksi alueella jo olemassa olevaa rannalta avoveteen johtavaa uomaa.
Tällöin ruovikkoalueella vältytään enemmältä kaivutyöltä ja siten viitasammakon esiintymisalueen lähiympäristöä muutetaan mahdollisimman vähän. Rakennustyöt määrättiin tehtäväksi ajankohtana, joka on viitasammakon kylmähorros- ja kutuaikojen sekä nuijapäiden tärkeimmän kehittymisajan ulkopuolella eli 1.9.–15.10.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus salli Joensuun ohitustien rakentamista koskevassa poikkeuslupapäätöksessä(PKA-2009-L-310(254)) poiketa viitasammakon lisääntymispaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta, koska hankkeelle ei ollut muuta tyydyttävää tai vaihtoehtoista ratkaisua, eikä ohitustien sijoittamiselle ollut muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Tiehankkeen katsottiin lisäksi olevan liikenneturvallisuuden ja muun yleisen edun kannalta tärkeä. Kompensaationa edellytettiin mm. uuden lammen rakentamista viitasammakoille.” – –
Lähde:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
—
Itse olen käytännössä nyt todennut sen – esim. Jyväskylässä – että elyt, avit, kunnat ja maakuntamuseot ovat nyt niin yksimielisiä tässä kaavoituksen sujuvoittamisessa, että yksikään näistä ei oikeasti enää suojele uhanalaisia eläimiä ja kasveja. Tai vesilailla suojeltuja luonnon lähteitä.
Kaavoitusväki kunnissa on ilmeisen lobattuja rakennusliikkeiden taholta. Sulle-mulle -jakoa tehdään varsin avoimesti: Esim. Jyväskylässä on aloitettu kulttuurihistoriallisten rakennusten tiskin alta myynti, mm. Tourujokivarren Valkoinen Talo ja saman alueen Kivääritehdas – molemmat arvokkaita kulttuurikohteita. Myyntipäätökset molemmissa tehty kuntalaisilta salassa.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa, katso myös tämä:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255375-su…
—
Suomi on piilottanut nämä SEA-direktiivin tärkeät kohdat Maankäyttö- ja rakennusasetuksiin (MRA 10 §, 17 §, 25 §)!!
Ilmoita asiaton viesti
Luonto elää kaavan. geeni x ympäristö=Tulos. Tätä kaavaa ei muuta Pietikäisen Eu-direktiivit.Ympäristö muuttuu myös, jos pallon akselin kulma muuttuu, kiertorata, aurinkokunnan kiertorata, kuu loittonee maasta 4 cm vuosi jn…..Auringon säteilyn vaihtelu ja auringon toiminta jne..Näitä ei ratkaista direktiiveillä
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä mahtavat olla Pietikäisen ratkaisumallit asiassa?
Metsänhakkuuu- ja hoitokiellot, asumiskiellot, liikkumiskiellot ihmisille jotta metsien tipusilla on lysti lisääntyä?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, normienpurkulait kaavoituksessa ja lupakäytännöissä tulee peruuttaa siihen tilanteeseen, jossa oltiin vielä ennen 5/2017 säädettyjä MRL-lakeja ja -asetuksia.
SEA-direktiivi tuotava täysimääräisesti LAKIIN – pois asetuksista, jonne se on nyt piilotettu.
Ilmoita asiaton viesti
Eläintenkin suojelua tarvitaan, mutta ihmisten suojelu on unohdettu on monenlaista Direktiiviä rikottu louhimo tapaauksissa. Lähteet tuhotaan, liito-oravilla ja eri lajin linnustolla ei ole mitään väliä, kun louhimo lupia hyväksytään.
Metsälain 10 § Metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän kaiken kuntien, elyjen, avien ja maakuntamuseoiden kaavoitusmielivallan viimeistelee vielä se, jos viralliset julkiset kuulutukset uuden lain myötä tehdään vain sähköisesti. Silloin ei enää kukaan ns. tavallinen kansalainen/kuntalainen pysty enää sitäkään vähää seuraamaan oman lähialueensa kaavoitusta eikä lähimetsien turmelemista.
Normienpurkulait kaavoituksessa ja lupakäytännöissä tulee peruuttaa siihen tilanteeseen, jossa oltiin vielä ennen 5/2017 säädettyjä MRL-lakeja ja -asetuksia.
SEA-direktiivi tuotava täysimääräisesti LAKIIN – pois MRL:n asetuksista, jonne se on nyt piilotettu.
Ilmoita asiaton viesti
Metsänomistajille ja -kaatajille tiedoksi:
”Lupa erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan muuttamiskiellosta poikkeamiseen
Luonnonsuojelulain 47 §:n nojalla erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto on voimassa sen jälkeen kun, Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus on tehnyt ja antanut tiedoksi päätöksen alueen rajoista. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Lajit ilmenevät luonnonsuojeluasetuksen liitteestä 4.
ELY-keskus voi myöntää luvan kiellosta poikkeamiseen, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Mikäli kyseessä on luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka, poikkeus voidaan kuitenkin myöntää vain 49 §:n mukaisesti. Niissä tapauksissa poikkeusperusteet ovat tiukat, ja ne on määritelty luontodirektiivin 16 (1) artiklassa. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5.
Mikäli kiellosta aiheutuu omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta täysi korvaus. Ensin on kuitenkin haettava lupaa poiketa kiellosta, paitsi jos on ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Mikäli lupaa ei myönnetä, voi hakea korvausta luonnonsuojelulain 53 §:n perusteella.”
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym…
Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit (luonnonsuojeluasetus 160/1997 23 §, liite 5):
Nisäkkäät:
ilves, Lynx lynx
isolepakko, Nyctalus noctula
isoviiksisiippa, Myotis brandtii
karhu, Ursus arctos
kimolepakko, Vespertilio murinus
koivuhiiri, Sicista betulina
korvayökkö, Plecotus auritus
lampisiippa, Myotis dasycneme
liito-orava, Pteromys volans
naali, Alopex lagopus
pikkulepakko, Pipistrellus nathusii
pohjanlepakko, Eptesicus nilssonii
pyöriäinen, Phocoena phocoena
ripsisiippa, Myotis nattereri
saimaannorppa, Phoca hispida saimensis
saukko, Lutra lutra
susi, Canis lupus (ei poronhoitoalueella)
vaivaislepakko, Pipistrellus pipistrellus
vesisiippa, Myotis daubentonii
viiksisiippa, Myotis mystacinus
Matelijat:
kangaskäärme, Coronella austriaca
Sammakkoeläimet:
rupilisko, Triturus cristatus
viitasammakko, Rana arvalis
Nilviäiset:
vuollejokisimpukka, Unio crassus
Perhoset:
isoapollo, Parnassius apollo
isokultasiipi, Lycaena dispar
kirjopapurikko, Lopinga achine
kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna (Hypodryas m.)
luhtakultasiipi, Lycaena helle
muurahaissinisiipi, Glaucopsyche arion (Maculinea a.)
pikkuapollo, Parnassius mnemosyne
Kovakuoriaiset:
erakkokuoriainen, Osmoderma eremita
isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus
jättisukeltaja, Dytiscus latissimus
kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis
korpikolva, Pytho kolwensis
punahärö, Cucujus cinnaberinus
Korennot:
viherukonkorento (kievanakorento), Aeshna viridis
kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia
lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis
sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons
täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym…
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa tarkoitti ilmeisesti tätä:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM…
ja tällä sitä Suomessa rikotaan:
https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?O…
Ilmoita asiaton viesti
”Lintudirektiiviin liittyvät EY-tuomioistuimen oikeustapaukset”
http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisu…
Ks. myös:
Direktiivi yksilöi 181 uhanalaista lintulajia, joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomessa esiintyvistä linnuista suojeltuja ovat seuraavat 63 lintulajia:[1]
Allihaahka
Ampuhaukka
Haarahaukka
Heinäkurppa
Helmipöllö
Hiiripöllö
Harmaapäätikka
Huuhkaja
Kaakkuri
Kalasääski
Kalatiira
Kangaskiuru
Kapustarinta
Kaulushaikara
Kehrääjä
Keräkurmitsa
Kiljuhanhi
Kiljukotka
Kirjokerttu
Kuikka
Kuningaskalastaja
Kurki
Lapinpöllö
Lapintiira
Laulujoutsen
Liro
Luhtahuitti
Maakotka
Mehiläishaukka
Merikotka
Metso
Mustakurkku-uikku
Mustatiira
Muuttohaukka
Niittysuohaukka
Palokärki
Peltosirkku
Pikkujoutsen
Pikkulepinkäinen
Pikkulokki
Pikkusieppo
Pikkutiira
Pohjantikka
Punakuiri
Pyy
Rantakurvi
Ruisrääkkä
Ruskosuohaukka
Räyskä
Sinirinta
Sinisuohaukka
Suokukko
Suopöllö
Suosirri
Teeri
Tunturihaukka
Tunturipöllö
Uivelo
Valkoposkihanhi
Valkoselkätikka
Varpuspöllö
Viirupöllö
Vesipääsky
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lintudirektiivin_I_l…
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaa em. oikeustapauksista tämä Suomea koskeva (- -”voidaan sallia, kuuluu se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.”- -)
Asia C-344/03
Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Suomen tasavalta
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qi…
Ilmoita asiaton viesti
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/linnuston…
Kun tässä linkitetään. Joka kolmas lintulaji suomessa uhanalainen, ei huolta?
Ilmoita asiaton viesti
Markku, juuri siksi tässä tilanteessa Suomessa ollaankin, koska lintudirektiiviä ei ole noudatettu.
Sama lainsuojaton tilanne on vallalla nykyisen hallituksen normien purun ja kaavoituksen sujuvoittamisen takia liitteen IV a lajien kohdalla, siis myös muidenkin kuin lintujen kohdalla. (Ks. aikaisemmat viestini tässä Sirpan blogissa.)
Ilmoita asiaton viesti
Myös tämä Itävaltaa koskeva oikeutapaus on merkittävä soveltamisen ohje Suomessakin tämän lintudirektiivin kohdalla:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM…
Ilmoita asiaton viesti
EU:lla on direktiivit, ei lait, jotka ylittäisivät maamme lait. Tämähän ei ole mikään Eurostoliitto. Direktiivi ei ole laki.
ja ilmastonsuojelu suomessa globaalisti, on kuin kieltäisi kärpästä pieraisemasta saharassa, koska se nostattaisi hiekkamyrskyn.
Teidän tyhmyytenne, arvoisat kansanedustajat ja mepit, olette tehneet tyhmyyksiä maamme kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa suoritetaan hakuita 2-2,5 % koko metsäpinta-alasta vuodessa. Lintujen pesimäaikana n. 0,01 % konokonaimetsä alasta ja nekin lähes kokonaan kuivilla tai kuivahkoilla kangasmailla, jotka eivät ole uhan alaisten lintujen suosimia pesimäalueita. Lisäksi jos uhanalaisen linnun tiedetään pesivän alueella, niin pesintärauha pyritään huomioimaan. Suomessa kuolee liikenteessä joidenkin arvioiden mukaan yli 2 mijonnaa lintua ja miljoonia muita eläimiä. Yksi meppi tottaa ”työlennoillaan” 10 vuoden aikana enemmään ilmastopäästöjä kuin se koko äänestäjien joukko yhteensä, joka häntä on änestänyt, koko elinikänään. Kiellettään ensin liikenne kokonaan, lentoliikeene samoin ja sen jälkeen,jos tarvetta on, hakkuut pesintäaikana. Järjestys perustuu vaikutusarvioon lintukuolemien ja pesintärauhan sekä ilmaston kannalta. Kaikki on suhteellista.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin tällaisten paikkansapitämätömien kirjoitusten teho on hävinnyt, koska faktat on niin helppo tarkistaa. Poliitikot tosiaan hyväksyvät sääntöjen rikkomisen, kuten muunnellun totuuden puhumisen, aina, kun se sopii heidän omaan agendaansa.
Ilmoita asiaton viesti