Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Aidosti asiallasi

Nyt on tiede- ja faktaperusteisen politiikanteon aika

  • Nyt on tiede- ja faktaperusteisen politiikanteon aika

Olin perjantaina puhumassa tieteen merkityksestä päätöksenteossa Suomen Tiedeakatemian perustaman Nuorten Tiedeakatemian järjestämässä eurooppalaisten nuorten tutkijoiden akatemioiden tapaamisessa.

Tieteen ja tutkimuksen aseman vahvistaminen on olennaisen tärkeää tulevaisuudellemme. Politiikka tarvitsee tiedettä ja vapaata tutkimusta aiempaa enemmän.

Isojen ihmiskuntahaasteiden ratkomiseen tarvitsemme vahvempaa tietoon perustuvaa politiikkaa. Tarvitsemme panostusta elinikäiseen oppimiseen, tutkimukseen ja työvoiman liikkuvuuden esteiden purkamista.

Isot ihmiskuntahaasteet, tuotannon ja työn murros edellyttävät myös uudenlaista vuoropuhelua ja yhteistyötä. Dialogia tutkijoiden ja muun yhteiskunnan välillä voidaan edistää monella tavoin. Olen iloinen esimerkiksi siitä, miten yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat edistämässä avoimen tieteen ideaa.

Tieteen tulee olla politiikan personal trainer. Tieteen on avattava ovi siihen uuteen paradigmaan ja siihen uuteen keinovalikoimaan, joilla pystymme vastaamaan isoihin ihmiskuntahaasteisiin.

Minulle vuorovaikutus ja tapaamiset tutkijoiden kanssa ovat yksi kaikkein inspiroivin osa työtäni. Iloisena otan aina vastaan kutsuja tulla puhumaan eri tutkimushankkeiden tilaisuuksiin ja esimerkiksi Strategisen Tutkimuksen Neuvoston hankkeiden ohjausryhmien jäseneksi.

Tieteen ja tutkimuksen aseman vahvistaminen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa edellyttää mielestäni ainakin seuraavia toimia.

Ensiksi tarvitaan vakaata rahoitusta. Yliopistojen perusrahoituksen pitkäjänteinen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää riippumattomalle perustutkimukselle. EU-rahoituksen painopistettä tulisi muuttaa talouskasvua ja innovaatioita paremmin tukevammaksi eli sitä tulisi suunnata nykyistä enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen.

Toiseksi tiede- ja faktaperustaista politiikkaa on vahvistettava. Lainsäädännön vaikutusarvioinnin osaksi on sisällytettävä arviointi siitä, ovatko esitykset riittäviä suhteessa tieteelliseen arvioon tarvittavista toimenpiteistä.

Kun uusia politiikkatoimia arvioidaan, vaikutusarviointien tulisi kattaa myös toimimattomuuden kustannukset. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta toimimattomuus käy nopeasti erittäin kalliiksi.

Tarvitsemme isojen ihmiskuntahaasteiden ratkaisemiseksi mielestäni nykyistä vahvempaa, uutta tieteellistä vuoropuhelu- ja arviointimekanismia tiede- ja faktaperusteisen päätöksenteon tueksi.

Meillä on Suomessa jo hyviä kokemuksia mm. tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä edistävästä Ilmastopaneelista. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPPC) ohella myös Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) työ on saanut ansaitusti lisääntyvää julkista huomiota.

Valitettavasti poliittisessa päätöksenteossa tiedeyhteisön vahva viesti esimerkiksi monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta ei ole saanut riittävää painoarvoa. Tietoa on, tahtoa puuttuu.

Olen ajamassa EU:n uuden, riittävästi rahoitetun, riippumattoman tieteellisen reflektioalustan perustamista isojen ihmiskuntahaasteiden ratkaisemiseksi tiedeperusteisesti. Sen tehtävänä on oltava itsenäisesti ja oma-aloitteisesti arvioida, millaisia ratkaisuja ja oivalluksia tarvitaan isojen ihmiskuntahaasteiden ratkaisemiseksi, arvioida politiikassa tehtyjen esitysten riittävyyttä suhteessa esillä olevaan haasteeseen ja toimimattomuuden vaihtoehtoiskustannuksia.

Tiede osaa kertoa meille, että ongelmien ratkaisu hyvissä ajoin on aina edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkeenpäin – jos se aina on edes mahdollista.

Meillä on jo EU:n tasolla rakenteita, joiden perustalle tällainen reflektioalusta ja arviointimekanismi voitaisiin rakentaa. Pidän tällä hetkellä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta jossakin määrin ongelmallisena sitä, että vaikuttavuusrakenteet ovat kovin hajaantuneita. Ajattelen, että esimerkiksi Kestävän kehityksen foorumi Think 2030:n, Euroopan tutkimusyliopistojen liitto LERU:n, nuorten eurooppalaisten tutkimusyliopistojen verkoston YERUN:n, koulutuksen huippuyksikköneuvosto EESAC:n sekä lukuisten ajatushautomojen ja kansallisten tiedeakatemioiden voimien yhdistäminen voisi toimia ajattelemani reflektioalustan ja arviointimekanismin perustana.

Kolmanneksi tarvitsemme myös muutosta suhtautumisessamme riippumattomaan tutkimukseen.

Lisääntynyt ”adressitutkija” ja ”kaikenmaailman dosentit” -leimakirveiden käyttäminen on herättänyt minut pohtimaan, mikä tätä sivistyskansaa oikein vaivaa. Koska olen vahva vapaan tieteen puolustaja, olen huolestunut lisääntyneestä tutkijoiden julkisesta kivittämisestä ja henkilökohtaisesta leimaamisesta. Ymmärrän nykyisessä ilmapiirissä hyvin niitäkin tutkijoita, jotka eivät halua osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Tähän tarvitsemme muutosta.

Tutkijat ovat esimerkiksi biotalous- ja ilmastokysymyksessä tehneet juuri sitä mitä heidän odotetaan tekevän: esittävän uutta tietoa ja erilaisia tapoja tarkastella asioita, samalla tarvittaessa kyseenalaistaen vanhoja ajattelumallejamme. Myös virallisesta poliittisesta agendasta poikkeavien johtopäätöksien pohtiminen on arvokas ja tärkeä tutkijoiden tehtävä yhteiskunnassa. Tätä tehtävää on vaalittava ja puolustettava.

Jos tutkijoiden näkemykset ja johtopäätökset eivät sovi lobbareiden tai poliitikkojen tavoitteisiin, leimaamisen sijasta pitäisi kysyä, oppia ja keskustella. Sortuminen kaikkein lapsellisimpaan reaktioon eli pilkkaamiseen ja leimaamiseen on lyhytnäköistä ja pidemmän päälle poliittisen päätöksenteon uskottavuutta rapauttavaa toimintaa. Pyrkimys yrittää ymmärtää parhain päin toisen viestiä on hyvän vuorovaikutuksen perusta.

Kriittinen, poliittisesta ohjauksesta ja painostuksesta vapaa tutkimus on jatkossakin Suomen ja Euroopan menestymisen edellytys. Tätä oksaa ei kannata harkitsemattomilla möläytyksillä sahata.

Vaikea on tietää, mitä ei tiedä. Innovaatio, joka voidaan suunnitella ei ole mikään innovaatio. Jos kuvittelee maailman litteäksi, ei voi suunnitella sen ympäripurjehtimista. Lineaarisilla pikkumuutoksilla nykyisenkaltaiseen kestämättömään fossiilisen talouteen ei voida ratkaista ilmastonmuutosta. Tiedämme haasteen, meillä on teknologia ja myös resurssit kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan. Nyt tarvitaan muutosta korvien välissä.

 

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko

 

Julkaistu alunperin 21.5. Nuorten Tiedeakatemian sivuilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Sirpa Pietikäinen: Nyt on tiede- ja faktaperusteisen politiikanteon aika."

Look who`s talking !

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sirpa, aloitetaanko vaikka tästä?:

"Suomi näyttää ylittävän kestävän puuhakkuukertymän jo nyt 6 milj. kuutiolla!"

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276325-su...

Sirpan juhlapuheista oikeisiin tekoihin on liian pitkä matka... Ja aikaa on vähän. Suomen monimuotoinen luonto on kohta tärvelty ylisuurilla hakkuilla. Nyt on ratkaisun hetki, koska hallitusta kasataan paraillaan - mutta millä ehdoin:

Kaikki laskevat vain puukuutioita, kun pitäisi laskea liito-oravia, saukkoja, lintuja, sammalia...

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanal...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin jatkan mielelläni kysymyksellä. Mikä on parlamentaarikon tehtävä siinä että seuraa miten EU:ssa tehtyjä sopimuksia jäsenvaltiossa noudatetaan.

Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana minulle omassa työssäni on tullut esiin hyvin vahvasti että Suomen osalta tätä seurantaa ei ole hoitanut kukaan.

Ainakaan liikenne ja ympäristö asioissa.

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

saa nähdä miten seuraavat mepit kommunikoivat maan eduskunnan kanssa sopimuksista ja niiden noudattamisista.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

#2
Pitäisikö kommentoijan mielestä kaikki yksityisomistuksessa olevien metsät sosialisoida jotta koko maassa voitaisiin tasapuolisesti lintujen ja sammalten hyvinvointi huomioida. Suomen metsäalat ovat sentään melko laajat.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

En tunne ketään, joka olisi ainakin puheissaan samaa mieltä otsikon kanssa. Käytännössä poliitikkojen suusta ei kuule muuta kuin tunteisiin vetoavia sanoja. Politiikan ääriainekset eivät muuta politiikkaa teekään kuin vetoavat äänestäjien tunteisiin – ja se tepsii!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ymparisto.fi:

"Suomen uhanalaiset lajit

- - "Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen 8.3.2019

Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire." - -

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanal...

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Tänään keskusteltiin Sirpa, oliko se Valkeakoskella vai Kouvolassa(?), jossa vierailit ympäristöministerinä paikallisessa puunjalostustehtaassa joskus 1990-luvun alussa. Jutun mukaan - on kuulemma autenttinen - et ollut tyytyväinen tehtaanjohtajan ilmoitettua, että tehtaan jäteveden pH on saatu säädettyä 7,4:ään. Vastasit jutun mukaan, että "se ei riitä, on päästävä 0:aan."

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"Politiikka tarvitsee tiedettä ja vapaata tutkimusta aiempaa enemmän"

Tämä on se hauskin kohta jutussa.Kun suomessa on rahaa alettu jakamaan PUOLUETAUSTAN mukaan ja tutkijoita VALITAAN sen perusteella,miten hyvin he tuottavat tutkimustuloksia jotka TUKEVAT PUOLUEIDEN JA SISÄPIIRILÄISTEN ajamia asioita ja hankkeita.

Esimerkkejä on suomi pullollaan nykyisin.Kataisen kaverin tulevaisuustutkimuskirja HUUHAA opus plagioituine sisältöineen ajoi juuri sitä asiaa.Oli tarkoitus nostaa tiedemaailmaan 1.paikalle Kataisen ja puolueensa sisäpiiriläisten EK ynm.edujen ajajien oma mies.700 000 verorahoilla tehty opus meni metsään ja niin meni Katainenkin Brysselin päämajaan ,jonne siivitti veronmaksajien rahoilla saatu tuki.

Sitra-sijoittaja ja itla ajavat samoja päämääriä nykyään,niidenkin tutkimuksia SITRA ohjaavat sisäpiirit ja POLIITIKOT ,ja säätiöitä yleensäkkin.

TIEDE EI KUULU POLIITIKKOJEN OHJATTAVAKSI,EIKÄ SE SITÄ OLE!!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Milloinka voitaisiin toimia järkiperäisesti?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogisti ei tiedä mistä innovaatioissa on kyse. Yleinen ongelma mepeillä. Myös tämä menee mepeiltäkin yli hilseen:

Harvoilla tutkijoilla on aikaa ja kykyjä tiede- ja teknologiapolitiikan rakentamisen. Tiede- ja innovaatiopolitiikan neuvoston paperit ovat tyypillisesti olleet sanahöpöistä skeidaa. Kaiikkinaiset evaluoinnit siiloutuneita tai konsulttitekoisia. .

POLIITTINEN YDINKYSYMYS 1: miten pienessä maassa arvotetaan tutkimuksen eri alueet suhteessa toisiinsa?

POLIITTINEN YDINKYSYMYS 2: Teknologiansiirtopolitiikka. Pienessä maassa on luotava kyvykkyys hyödyntää muualla luotua osaamista. Vastuu korkeakouluilla?

PROSENTIT VIEVÄT HARHAAN JOS YMMÄRRYS PUUTTUU!

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Tämä ajatus on hyvä, ainakin teoriassa:
"Tieteen tulee olla politiikan personal trainer. Tieteen on avattava ovi siihen uuteen paradigmaan ja siihen uuteen keinovalikoimaan, joilla pystymme vastaamaan isoihin ihmiskuntahaasteisiin."

Entä käytännössä?

Laurin ydinkysymykset ovat mietityttäneet minuakin. Vahvasti politisoitunut koneisto ei pysty saamaan muutoksia aikaan. Siksi koko koulutusjärjestelmä voi pahoin, ja tuottaa paljon arvotonta tulosta. Olen esittänyt kirjoissani miten yhteiskunta kehittyisi systeemitieteen avulla. Poliittisia ongelmia en pysty ratkaisemaan muuten, kuin että niitä kontrolloimassa olisi joku mekanismi niin kuin hyvillä yrityksillä on advisory board tai vastaava johtoryhmä. Suomen hallitus ei muodosta toimivaa johtoryhmää koko maalle, koska se on osallinen ja jäävi ratkaisuissaan. Vielä vähemmän haluaisin, että EU:sta tulisi sellainen johtoryhmä Suomen valtiolle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Viitaten Hautalan ulostuloon, meillähän on ollut jo voimassa vuodesta 2017 toukokuulta YVA-laki ja YVA-asetus, joissa jo vaaditaan raaka-aineen hankinnan kestävyyden tarkastelua:

252/2017 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 1 luku "Yleiset säännökset":

1 §
Tavoite

Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ympäristövaikutuksella hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:

a) väestöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;

b) maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, erityisesti niihin lajeihin ja luontotyyppeihin, jotka on suojeltu luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY nojalla;

c) yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön;

d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä

e) a–d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin;

2) ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä 3 luvun mukaista menettelyä, jossa tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan tiettyjen hankkeiden todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea;

3) ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelmaa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä;

4) ympäristövaikutusten arviointiselostuksella hankkeesta vastaavan laatimaa asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista;

5) hankkeesta vastaavalla toiminnanharjoittajaa tai sitä, joka muutoin on vastuussa tässä laissa tarkoitetun hankkeen valmistelusta tai toteuttamisesta;

6) yhteysviranomaisella viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään;

7) osallistumisella hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten ja niiden, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjen ja säätiöiden, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, välistä vuorovaikutusta ympäristövaikutusten arvioinnissa;

8) perustellulla päätelmällä yhteysviranomaisen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista tekemää perusteltua johtopäätöstä, joka on tehty arviointiselostuksen, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen, kansainvälisen kuulemisen tulosten sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta;

9) luvalla viranomaisen hankkeen toteuttamiseen myöntämää lupaa tai muuta siihen rinnastettavaa päätöstä."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

---

277/2017

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) nojalla:

1 §
Hankkeesta vastaavalta edellytettävät tiedot päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Hankkeesta vastaavan on toimitettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017), jäljempänä YVA-laki, 11 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevaa päätöksentekoa varten seuraavat tiedot:

1) hankkeen kuvaus, erityisesti

a) kuvaus hankkeen fyysisistä ominaisuuksista ja tarvittaessa purkutöistä;

b) kuvaus hankkeen sijaintipaikasta, ottaen erityisesti huomioon niiden maantieteellisten alueiden ympäristön herkkyys, joihin hanke todennäköisesti vaikuttaa;

2) kuvaus niistä ympäristönäkökohdista, joihin hankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia; sekä

3) siltä osin kuin tietoa hankkeen mahdollisista todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista on saatavilla, kuvaus näistä vaikutuksista, jotka johtuvat

a) ennustetuista jäämistä ja päästöistä sekä tarvittaessa jätteiden muodostumisesta; tai

b) luonnonvarojen, erityisesti maaperän, maan, veden ja luonnon monimuotoisuuden, käytöstä.

Päätöksenteon perustana olevat tekijät, joista säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2. liitteessä, on otettava tarvittaessa huomioon koottaessa 1–3 kohdan mukaisia tietoja.

2 §
Luonnonympäristön sietokyvyn ottaminen huomioon päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on lain liitteessä 2 olevan 2 kohdan c alakohdassa mainitun luonnonympäristön sietokyvyn osalta otettava huomioon erityisesti:

1) kosteikot, ranta-alueet ja jokisuut;

2) rannikkoalueet ja meriympäristö;

3) vuoristo- ja metsäalueet;

4) kansallis- ja luonnonpuistot;

5) lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet sekä jäsenvaltioiden luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY perusteella määrittelemät Natura 2000 -alueet;

6) alueet, joilla unionin lainsäädännössä vahvistetut ympäristön laatustandardit on jo ylitetty, niitä ei ole noudatettu tai niiden arvioidaan ylittyneen;

7) tiheään asutetut alueet; sekä

8) historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät maisemat ja kohteet."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170277

--

Myös SEA-/SYA-direktiivi määrää saman:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (niin sanottu SEA-direktiivi (EY) N:o 42/2001, EUR-Lex) sekä YK:n Euroopan talouskomission strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja, jotka edellyttivät muutoksia myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen.

https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_...

-> löytyvät MRA 10 §, 17 § ja 25 §.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tädi Pietikäinen ei pysty ilmastoa ja ympäristöä suojelemaan, jos ei syö ruokaa ja hanki toimeentuloa eikä Tädi Pietikäinen pysty muuttamaan elämisen kaavaa geeni x ympäristö= tulos. Kun on kaava geeni x ympäristö=tulos, niin siksi ei Luojan luonnossa samat lajit elä ikuisesti ja ihminen ei voi silloin vaatia, että luonnossa pitäisi elää samat lajit ikuisesti. Nämä ovat tosiasioita.Myöskään paljon tietävä Lauri ei voi muuttaa kaavaa geeni x ympäristö= tulos

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Faktaa tiskiin: kokoomus on 19,7 prosentin kannatuksella suosituin europuolue. Vihreät on kakkonen 17,2 prosentin kannatuksella ja perussuomalaiset kolmas tasan 17 prosentin kannatuksella.

Paikkamääriksi muutettuna Ylen arvioima kannatus toisi kokoomukselle ja vihreille kolme paikkaa kummallekin. Keskusta, perussuomalaiset ja SDP saisivat kukin kaksi paikkaa. Vasemmistoliitto ottaisi yhden paikan, RKP ja KD eivät ainuttakaan.

Mikäli Britannian EU-ero toteutuu, Suomen paikkamäärä kasvaa 13:sta 14:ään, jolloin perussuomalaisten paikkamäärä nousisi kolmeen. Ilmankos PS on ainut puolue joka on aidosti innoissaan tuosta Brittien emämunauksesta. Muita brittien vouhotus säälittää tai naurattaa.

Kent Westerinen

Kyllä se varmaan on niin, että brittien tekemien päätösten ymmärtäminen saattaa olla liian vaikeaa, riippuu kapasiteetista ja aatteen palosta. Onhan siinä tölväisty pahan kerran vallalla olevaa eurososialismia. Neuvostoliiton uudelleensynnyttäminen parituhatta kilometriä länteen kävi hiukan turhan helposti. Mahtaakohan purkaminen aikanaan olla yhtä kivuliasta. Ainakin huuto on kova jo nyt kun joku osoittaa pyrkimystä itsenäisyyteen. (vrt. Viron lähihistoria)

Toimituksen poiminnat

Sivut